Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui 9. lokakuuta päättämään palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Aluevaltuusto hyväksyi palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman aluehallituksen esityksen mukaisesti useiden muutosesitysten ja äänestysten päätteeksi. Yhdeksän aluevaltuutettua jätti päätöksestä eriävän mielipiteensä.
Aluevaltuusto hyväksyi lisäksi ponnen, jonka mukaan järjestämissuunnitelmat laaditaan sairastavuusindeksiin perustuen myös pitäjien osalta. Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti ponsi osoitetaan toimenpidealoitteena aluehallitukselle.
Aluevaltuusto kävi palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta vilkasta keskustelua, jossa korostuivat huoli lähipalveluista, mutta toisaalta myös muutoksen tarpeellisuus. Kokouksessa käytettiin aiheesta noin 40 puheenvuoroa, tehtiin 12 muutos- tai lisäysesitystä asiakirjoihin sekä kaksi ponsiesitystä.
– Hyvä että päätös on nyt tehty, ja pääsemme kehittämään asioita eteenpäin, totesi aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kokouspäivän päätteeksi.
Palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma ovat strategisen tason asiakirjoja, joissa ei päätetä yksittäisten toimipisteiden tarkasta palveluvalikoimasta. Eri puolella maakuntaa sijaitsevissa sote-keskuksissa, ‑asemilla ja ‑palvelupisteissä tarjottavat palvelut ja palveluajat määritellään tarkemmin alueellisissa järjestämissuunnitelmissa.
Palvelustrategian ja ‑verkkosuunnitelman kanssa yhteensovitettavat järjestämissuunnitelmat lähtevät marraskuussa kuntiin lausuntokierrokselle, minkä jälkeen aluehallituksen on määrä päättää niistä erikseen 18. joulukuuta. Sitä ennen muutosten henkilöstövaikutukset käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Palveluverkko: kaikissa kunnissa on jatkossakin sote-keskus tai sote-asema
Palveluverkkosuunnitelmassa Pohjois-Karjalassa tulee olemaan kahdeksan sote-keskusta, viisi sote-asemaa ja seitsemän sote-palvelupistettä, joiden palvelut suunnitellaan vastaamaan kunkin alueen väestön palvelutarpeita.
Sote-keskukset sijaitsevat Ilomantsissa, Joensuussa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa ja Outokummussa. Sote-keskukset vastaavat alueensa sote-asemilla ja ‑palvelupisteissä tuotettavista palveluista ja muodostavat näin entistä laajemman, toimintavarmemman ja vetovoimaisemman työyhteisön alan ammattilaisille.
Sote-asemat puolestaan sijaitsevat Heinävedellä, Juuassa, Polvijärvellä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Sote-palvelupisteet täydentävät palvelujen saavutettavuutta Enossa, Kesälahdella, Kiihtelysvaarassa, Lehmossa, Pyhäselässä, Tuupovaarassa ja Valtimolla.
Palveluverkkosuunnitelma on laadittu siten, että 95 %:lle pohjoiskarjalaisista lähin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikka olisi korkeintaan 40 minuutin ajomatkan päässä. Keväällä 2024 käyttöön otetut ja edelleen laajenevat digitaaliset palvelut palvelevat kaikkia maakunnan asukkaita, jotka haluavat ja pystyvät asioimaan etänä.
Palvelustrategia perustuu lakiin ja on osa hyvinvointialueen strategiakokonaisuutta
Palvelustrategia on lakisääteinen asiakirja, jossa hyvinvointialue määrittelee järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus.
Palvelustrategia pohjautuu ajantasaiseen tietoon maakunnan väestörakenteen ja alueen asukkaiden palvelutarpeiden muutoksista seuraavan 15 vuoden aikana. Palvelustrategian lähtökohtana on turvata perustason palvelut, ja varmistaa väestön tarpeisiin vastaavat, parhaat mahdolliset palvelut pohjoiskarjalaisille käytettävissä olevilla taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla.
Palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma ovat osa hyvinvointialueen strategiakokonaisuutta. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätökset.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta päätettiin aluevaltuustossa ensimmäisen kerran kesäkuussa 2023. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi toukokuussa 2024 aluevaltuuston päätöksen, jonka jälkeen palvelustrategia ja palveluverkkosuunnitelma valmisteltiin uudelleen ja vietiin päätöksentekoon kesän ja syksyn 2024 aikana.
Lisätietoja:
Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan myöhemmin Siun soten Dynasty-tietopalvelussa: Pöytäkirjat ja esityslistat (dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net).
Aluevaltuuston kokouksen tallenne on katsottavissa Siun soten YouTube-kanavalta osoitteesta www.youtube.com/siunsote.
Tietoa palvelustrategiasta ja etenemisaikataulusta verkkosivuillamme: www.siunsote.fi/palvelustrategia