Huomioita poistu­mis­tur­val­li­suuteen, nuohoukseen ja katto­tur­val­li­suuteen

Pohjois-Karjalan pelas­tus­laitos sai 1 445 vastausta asuin­ra­ken­nuksien palotur­val­li­suuden itsear­vioin­nissa viime vuonna. Itsear­vioin­nissa kiinteistön omistaja tai haltija arvioi itse raken­nuksen palotur­val­li­suutta pelas­tus­lai­toksen antaman ohjeis­tuksen avulla.

Vastaa­jista 287 ilmoitti vähin­täänkin yhdestä korjat­ta­vasta asiasta ja 202 tapauk­sessa ilmoi­tettiin vain yhdestä puutteesta, 85 tapauk­sessa puutteita oli useampia.

Mitä korjat­ta­vavia asioita ilmoi­tettiin?

Yleisim­mäksi korjat­ta­vaksi asiaksi vastauk­sissa nousi kiinteis­töjen osoite­nu­me­roinnin näkyvyys. Tästä asiasta ilmoitti 114 henkilöä, eli lähes kahdeksan prosenttia kaikista vastan­neista.

– Onkin tärkeää pitää osoite­nu­me­rointi kunnossa, sillä koskaan ei tiedä, milloin sattuu tarvit­semaan ensihoi­tajien tai pelas­tus­lai­toksen apua. Avun saanti voi viivästyä huomat­ta­vasti, mikäli merkinnät eivät ole selkeästi näkyvillä, vs. riskien­hal­lin­ta­pääl­likkö Janne Halonen muistuttaa.

Toiseksi yleisin korjattava asia oli havaitut puutteet katto­tur­va­tuot­teiden turval­li­suu­dessa ja käytet­tä­vyy­dessä. On hyvä muistaa, että kiinteistön omistaja on vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­linen, jos esimer­kiksi nuohoo­jalle tapahtuu onnet­tomuus katto­tur­va­lait­teiden puutteiden ja vikojen vuoksi. Puutteita ilmoitti 67 vastaajaa, eli 4,6 prosenttia vastan­neista. Kolman­neksi yleisin ilmoi­tettu puute koski käytössä olevien tulisi­jojen nuohousta. Nuohoukseen liittyvän havainnon oli tehnyt 48 vastaajaa, eli 3,3 prosenttia vastan­neista.

Muita yleisimpiä korjat­ta­vaksi ilmoi­tettuja asioita olivat palova­roit­timien riittävyys, raken­nuksen asuin­ker­rosten poistu­mis­tur­val­lisuus, palova­roit­timien säännöl­linen testaus sekä varateiden helppo käytet­tävyys. Kaikkiin näihin tuli vastauksia 33–41 kappa­letta ja vastaus­pro­sentit olivat 2,3–2,8 prosentin välillä.

Pelas­tus­laitos sai myös kysymyksiä

Itsear­vioinnin mukana pelas­tus­laitos sai kysymyksiä, jotka liittyvät vapaa­eh­toiseen turval­li­suuden paran­ta­miseen – palova­roit­timien määrään, kotivaraan ja alkusam­mu­tus­ka­lustoon liittyen.

– Asuntoihin ei ole pakol­lista hankkia alkusam­mu­tus­vä­li­neitä, mutta se on hyvä ja edullinen tapa edistää palotur­val­li­suutta, sillä pienes­täkin palon alusta voi syntyä merkit­tävät vahingot. Tilas­tojen perus­teella vuonna 2022 Pohjois-Karja­lassa tapah­tu­neissa raken­nus­pa­loissa ja raken­nus­pa­lo­vaa­roissa vain noin joka kolman­nessa tapauk­sessa yritettiin alkusam­mu­tusta, Halonen kertoo.

Kaikkein vähiten korjat­tavia asioita on asukkaiden vastausten mukaan sähkö­lait­teiden turval­li­suu­dessa ja niiden turval­li­sessa käytössä, saunan palotur­val­li­sessa käytössä, tulisi­jojen suojae­täi­syyk­sissä, palavien nesteiden ja kaasujen varas­toin­nissa, maana­laisten öljysäi­liöiden määrä­ai­kais­tar­kas­tuk­sissa, syttyvän materi­aalin säilyt­tä­mi­sessä raken­nusten lähei­syy­dessä sekä katti­la­huo­neiden palo-osastoin­nissa. Kaikkiin näihin kysymyksiin tuli vain yksit­täisiä vastauksia, 2–6 kappa­letta. Korjat­tavaa ei myöskään löytynyt jäteas­tioiden tai ‑katosten turval­li­suu­dessa.

Vain toimiva palova­roitin pelastaa

Vaikka vain hieman yli kaksi prosenttia vastan­neista ilmoitti, että heillä on korjat­tavaa palova­roit­timien suhteen. Ei palova­roit­timia kuitenkaan löydy 27 prosen­tissa asunnoista. Vuoden 2022 raken­nus­pa­loissa ja raken­nus­pa­lo­vaa­roissa hieman alle puolessa, kysei­sistä kohteista löytyi palova­roitin. Ja näistäkin kohteista, joissa palova­roitin löytyi, ei varoitin ollut toimin­ta­kun­toinen kuin joka neljän­nessä tapauk­sessa.

– Itsear­vioin­ti­ky­selyyn vastanneet henkilöt kertoivat myös, kuinka aikoivat havait­se­mansa puutteet korjata. Yksit­täi­sissä tapauk­sissa tehtiin erikseen palotar­kastus, neuvon­ta­käynti tai puhelin­soitto esiin tulleiden puutteiden tai asukkaan toivo­muksen perus­teella. Noin 200 kohdetta jätti vastaa­matta itsear­viointi kyselyyn vuoden 2022 aikana. Näihin asuntoihin pelas­tus­laitos suorittaa yleisen palotar­kas­tuksen kuluvan vuoden alkupuo­liskon aikana, Janne Halonen kertoo.

Edellisiin vuosiin verrattuna oli postin palaut­tamien kirjeiden määrä poikkeuk­sel­lisen suuri, noin kymmenen prosenttia lähete­tyistä kirjeistä palautui takaisin pelas­tus­lai­tok­selle. Tästä huoli­matta pelas­tus­laitos lisää lähetet­tävien kirjeiden määrää. Näin ollen yhä useampi kiinteistön omistaja tulee saamaan pelas­tus­lai­tok­selta palotur­val­li­suuden itsear­vioin­ti­kirjeen. Pelas­tus­laitos postittaa itsear­vioin­ti­kirjeen tänä vuonna yli 1900 asuin­koh­teeseen.

Palotur­val­li­suuden itsear­vioinnin tavoit­teena on parantaa asukkaiden turval­li­suus­tietoa sekä omatoi­mista varau­tu­mista onnet­to­muuksiin. Itsear­viointi auttaa havain­noimaan kodin tai vapaa-ajan asunnon palotur­val­li­suus­puutteet ja opettaa korjaamaan ne. Lisäksi asukas tarkas­telee, arvioi ja määrit­telee asuinym­pä­ris­tönsä sekä toimin­ta­ta­po­jensa turval­li­suutta. Palotur­val­li­suuden itsear­viointi perustuu pelas­tus­lakiin.