Lähie­si­hen­ki­löille suunnatut sparraus­kes­kus­telut vahvis­tivat arkea terveys­a­se­milla

Siun sotessa kokeiltiin uuden­laista tapaa tukea lähie­si­hen­ki­löitä, kun terveys­a­semien esihen­ki­löille mahdol­lis­tettiin osallis­tu­minen sparraus­kes­kus­te­luihin. Sparraus­kes­kus­te­lujen tavoit­teena oli tukea lähie­si­hen­ki­löjen työssä jaksa­mista sekä auttaa jäsen­tämään työn tekemistä ja työhön liittyviä ajatuksia. Lisäksi tavoit­teena oli tukea työyh­teisön toimintaa ja työhy­vin­vointia.

Esihen­ki­lös­par­rausten pilotointi toteu­tettiin terveys­a­se­ma­pal­ve­lujen lähie­si­hen­ki­löille. Kaikilla terveys­a­semien esihen­ki­löillä oli mahdol­lisuus ottaa vastaan esihen­ki­lös­par­rausta.

Esihen­kilöä kohden sparraus­kes­kus­teluja toteutui keski­määrin neljä. Keskus­te­lujen aiheina olivat itsensä johta­minen, työyh­teisön työhy­vin­voinnin johta­minen ja omassa johta­juu­dessa kehit­ty­minen. Sparraus­kes­kus­te­lujen aiheita kuitenkin mukau­tettiin esihen­kilön yksilöl­lisiä tarpeita vastaa­viksi.

– Keskus­te­luissa sivuttiin myös muita esihen­ki­lötyön arjen tilan­teita ja niiden ratkai­su­vaih­toehtoja, työky­ky­joh­ta­mista, risti­rii­ta­ti­lan­teita työyh­tei­sössä tai esimer­kiksi esihen­kilön roolia vuoro­vai­ku­tuksen vahvis­ta­mi­sessa ja luotta­muk­sel­lisen ilmapiirin raken­ta­mi­sessa, sparraajana toiminut Siun soten työhy­vin­voin­ti­asian­tuntija Outi Kuningas kertoo.

Sparraajan tehtävänä oli auttaa osallis­tujaa reflek­toimaan kuhunkin sparraus­ta­paa­misen aihea­lu­eeseen liittyviä ajatuksia ja toimin­ta­ta­pojaan. Esihen­ki­lös­par­raukset toteu­tettiin osana Hyvin­voiva siunso­te­lainen – kriit­tinen menes­tys­tekijä ‑hanketta.

Lähie­si­hen­kilön tulee voida hyvin auttaakseen henki­löstöä

Terveys­a­semien lähie­si­hen­kilöt kokivat sparraus­kes­kus­telut hyödyl­lisinä. Saadun palautteen mukaan esihen­ki­lös­par­rauk­silla oli myönteinen vaikutus lähie­si­hen­kilön työhön ja työssä jaksa­miseen.

– On tärkeää, että esihen­kilöt pääsevät purkamaan omia ajatuk­siaan ja saavat suunni­tel­mal­lista tukea oman työhy­vin­voinnin ja työssä jaksa­misen vahvis­ta­miseen, terveys­a­semien ylihoitaja Katja Ahonen kertoo.

– Terveys­a­semien toimin­taym­pä­ristö muuttuu jatku­vasti. Sparrausten kautta sai myös työkaluja uudis­tu­misen johta­miseen, Ahonen jatkaa.

Esihen­kilöt saivat sparraus­kes­kus­te­lujen avulla vahvis­tusta työhönsä ja johta­mi­seensa. Keskus­telut auttoivat jäsen­tämään ajatuksia ja tarjo­sivat työkaluja arjen haastaviin tilan­teisiin.

– Koin tärkeänä, että sparraukset tukivat itsensä johta­mista. Sparraus­kes­kus­te­luissa pääsi tarkas­te­lemaan ja arvioimaan oman työn johta­mista ja hallintaa, josta oli todella paljon hyötyä, Ahonen kertoo.

– Usein asiat selkiy­tyvät, kun niistä puhuu ääneen. Asioiden sanoit­ta­minen voi jo itsessään tuoda ratkaisuja. Lisäksi sparraaja tarjosi erilaisia näkö- ja tulokulmia ongelmien ratkai­se­mi­seksi, Ahonen pohtii.

Lähie­si­hen­ki­lötyö on vaativaa, itsenäistä ja itseoh­jau­tu­vuutta edellyt­tävää asian­tun­ti­ja­työtä. Sparraus­kes­kus­telut olivat lähie­si­hen­ki­löille hetki, jolloin pysäh­dyttiin pohtimaan omaa työtä ja työym­pä­ristöä.

– Arjen kiireen keskellä pysäh­ty­minen on tärkeää. Esihen­kilöt olivat tyyty­väisiä siihen, että heille mahdol­lis­tettiin aito pysäh­ty­minen oman työn ajatte­le­misen äärelle. Henki­lö­koh­taisen sparraus­kes­kus­telun myötä myös kuulluksi tulemisen tunne vahvistui, Ahonen kiittelee.

Erityisen hyödyl­li­seksi koettiin se, että sparraaja työskenteli samassa organi­saa­tiossa.

– Esihen­ki­löjen voi olla vaikeaa puhua arjen haasteista organi­saation ulkopuo­li­selle henki­lölle. Sparraajan työskentely organi­saation HR-palve­luissa loi pohjaa avoimem­malle keskus­te­lulle, Ahonen pohtii.

– Koen, että pystyin tarjoamaan yksityis­koh­tai­sempaa tukea. Pystyin antamaan esihen­ki­löille täsmäl­lisiä ohjeita tai ohjaamaan tarvit­tavan henki­lös­tö­ohjeen pariin. On ollut helppoa puhua hyvin­voin­ti­ky­selyn tulok­sista, sairas­pois­sao­lojen tilan­teesta tai muista työhy­vin­vointiin liitty­vistä mitta­reista, kun itsellä on ollut pääsy tiedon äärelle, Kuningas kertoo.

Lähie­si­hen­kilön tulee voida hyvin, jotta voi tukea henki­lös­tönsä hyvin­vointia ja työkykyä.

– Happi­maski täytyy asettaa ensin itselle ennen kuin voi auttaa muita, Ahonen toteaa vertaus­ku­val­li­sesti.

Esihen­ki­lötyön tukimalleja kehitetään

Esihen­ki­lötyön tukimallin pilotointi koettiin toimi­vaksi. Pilotointi osoitti, että esihen­ki­lötyön vahvem­malle tukemi­selle on tarvetta ja säännöl­li­sesti toteu­tet­tavat sparraus­kes­kus­telut voisivat olla yksi keino vastata tarpeeseen.

– Lähie­si­hen­ki­löiltä saatu palaute osoitti, että säännöl­li­sesti toistuva sparraus­kes­kustelu työssä jaksa­misen tukitoimena olisi tarpeel­linen, Kuningas kertoo.

Siun sote on saanut pilotoinnin kautta arvokasta tietoa esihen­ki­lös­par­rauk­sista esihen­ki­lötyön tukena. Sparraus­toi­minnan pilotointi aloitettiin loppu­vuo­desta 2021, kun Hyvin­voiva siunso­te­lainen ‑hanke käynnistyi. Sparraus­toi­mintaa toteu­tetaan lähie­si­hen­ki­löille osana hanketta elokuun 2023 loppuun saakka. Jatkoa selvi­tetään, kuinka tuki esihen­ki­lö­työhön voitaisiin tarjota Hyvin­voiva siunso­te­lainen ‑hankkeen päätyttyä.

– Lähie­si­hen­ki­löiden myönteiset kokemukset sparraus­kes­kus­te­luista sai pohtimaan esihen­ki­löjen tukemista uudella tavalla. Sparrausten myötä terveys­a­se­ma­pal­ve­luihin syntyi omaksi vakioi­duksi toimin­naksi oneto-one ‑keskus­telut, eli kahden­kes­kiset keskus­telut lähie­si­hen­kilön ja hänen esihen­ki­lönsä välillä, Ahonen kertoo.

– Lisäksi lähie­si­hen­kilöt innos­tuivat järjes­tämään sparraus­hetkiä toisilleen. Kolle­gi­aa­lisen tuen vahvis­tu­minen on ennen kaikkea työhy­vin­vointia lisäävä asia, Ahonen kiteyttää.