Influens­sa­kausi on loppusuo­ralla Pohjois-Karja­lassa

Influens­sae­pi­demia on Suomessa edelleen käynnissä, mutta rapor­toi­du­tinfluens­sa­löy­dös­määrät ovat selvästi vähen­tyneet epidemian huippu­vii­koista. Myös Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa tapaus­määrät ovat olleet laskusuun­nassa, ja yksit­täisiä influens­sa­tau­ti­ta­pauksia varmis­tetaan viikoittain. RSV-kausi on ollut maakun­nassa kohta­lainen.

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella väestön influens­sa­ro­ko­tus­kat­tavuus oli tällä kaudella 30 prosenttia, ja väestön rokotus­kat­ta­vuu­dessa oli pudotusta viisi prosent­tiyk­sikköä edelliseen kauteen verrattuna.

Tämän influens­sa­kauden aikana käytössä olevien influens­sa­ro­kot­teiden suojateho on Suomessa ollut 65 vuotta täyttä­neiden keskuu­dessa kohtuul­linen, 41 prosenttia ja alle 7‑vuotiaiden keskuu­dessa hyvä, 66 prosenttia.

Korona­ta­paukset ovat hieman nousussa

Korona­vi­ruksen määrä on hyvin­voin­tia­lu­eella lähtenyt nousuun jäteve­si­tu­losten valossa. Tervey­den­huollon kuormitus on ollut alhainen, mutta korona­ta­paukset ovat kahden viikon aikana hieman lisään­tyneet etenkin hoito­ko­deissa.

Terveyden ja hyvin­voinnin laitos (THL) seuraa korona­vi­ruksen määrää Suomen jäteve­sissä. Korona­vi­ruksen määrää tutkitaan mittaa­malla puhdis­ta­mat­to­masta jäteve­destä korona­vi­ruksen geeni­pe­rimää. Suomessa yhdek­sällä jäteve­den­puh­dis­ta­molla seurantaa toteu­tetaan viikoittain ja kahdella jäteve­den­puh­dis­ta­molla kerran kuukau­dessa. Jäteve­si­seu­rantaan osallistuu viikoittain Joensuun Kuhan­salon jäteve­si­puh­distamo. Kuhan­salon viemä­ri­ver­kostoon kuuluu Joensuu, Kontio­lahti, Liperi ja Polvi­järvi.

Muutamia vakavia A‑streptokokkitapauksia on todettu maakun­nassa

Taval­lisia A‑streptokokkitautitapauksia on todettu tänä vuonna normaa­li­määrä, mutta vakavia tauti­ta­pauksia on löytynyt Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella tämän vuoden aikana enemmän kuin normaa­listi koko vuodessa yhteensä. Tapaus­määrien kasvun arvellaan osin liittyvän pande­mia­vuosien jälkeiseen ihmisten välisen kanssa­käy­misen lisään­ty­miseen.

Taval­lisin strep­to­kokki A:n aiheuttama infektio on kuumeinen nielu­tu­lehdus eli angiina. A‑streptokokki voi angiinan lisäksi aiheuttaa märkä­rupea, tulirokkoa, ruusua ja pienillä lapsilla pylly­reiän alueella tarkka­ra­jaista punoi­tusta.

Strep­to­kokki A voi harvak­seltaan aiheuttaa aiemmin terveel­lekin ihmiselle vakavia yleisin­fek­tioita päästyään elimistöön.

A‑streptokokkia voi torjua tehok­kaimmin huoleh­ti­malla hyvästä käsi- ja yskimis­hy­gie­niasta.

Lisätietoa jäteve­si­seu­ran­nasta THL:n netti­si­vuilla