Kannanotto: SOTE-rahoi­tus­mallin valuvika estää yhden­ver­taisten palve­lujen toteu­tu­misen Pohjois-Karja­lassa

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen alueval­tuus­to­ryhmien puheen­joh­tajien kannanotto:

Nykyinen rahoi­tus­lain­sää­däntö ei kohtele hyvin­voin­tia­lueita yhden­ver­tai­sesti, vaan osa hyvin­voin­tia­lueista jää pysyvästi alle lasken­nal­lisen, tarve­pe­rus­teisen rahoi­tuksen. Näin perus­tus­lailla turvattu kansa­laisten yhden­ver­tainen oikeus sosiaali- ja terveys­pal­ve­luihin ei toteudu. Rahoi­tus­lain­sää­dän­nössä on vakava valuvika, joka on uudessa halli­tus­oh­jel­massa korjattava.

Hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tuksen on turvattava riittävien sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen järjes­tä­minen kaikilla hyvin­voin­tia­lueilla. Tämä lakisää­teinen järjes­tä­mis­tehtävä voi toteutua vain, jos hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tus­malli on yhden­ver­tainen.

Rahoi­tus­mallin lasken­ta­kri­tee­reissä painot­tuvat erilai­silla kertoi­milla kunkin hyvin­voin­tia­lueen asukas­määrä, sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­lu­tar­vetta kuvaavat tekijät ja alueel­lisia olosuh­teita kuvaavat tekijät. Osa rahoi­tuk­sesta määräytyy ns. HYTE-kertoimen perus­teella. Alueel­linen rahoitus lasketaan vuosittain uusim­milla tilas­to­tie­doilla vastaamaan muutoksia kunkin alueen palve­lu­tar­peessa ja muissa olosuh­de­te­ki­jöissä. Tämä ei korjaa siirty­mä­ta­sauk­sesta johtuvaa ongelmaa.

Terveyden- ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) määrit­tämät, väestön palve­lu­tar­peeseen perus­tuvat, niin sanotut tarve­va­kioidut rahoi­tuksen kriteerit ovat oikeu­den­mu­kaiset. Voimassa olevaan rahoi­tus­lakiin kirjattu seitsemän vuoden pituinen siirty­mä­tasaus ei kohtele hyvin­voin­tia­lueita yhden­ver­tai­sesti.

Siirty­mä­ta­sauksen avulla rajoi­tetaan seitsemän vuoden aikana hyvin­voin­tia­lueiden lasken­nal­lisen rahoi­tuksen kasvu maksi­missaan kahteen­sataan (+200) euroon ja rahoi­tuksen vähene­minen viiteen­kym­meneen (-50) euroon alueen asukasta kohti. Vuonna 2023 Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eelle olisi kuulunut rahoi­tus­las­ken­ta­mallin mukai­sesti lisära­hoi­tusta 397 euroa asukasta kohti eli 64 900 000 € vuodessa. Tämän tarve­pe­rus­teisen kasvun siirty­mä­tasaus kuitenkin leikkasi kokonaan pois. Seuraavina vuosina siirty­mä­tasaus pienenee hitaasti. Loppu­tu­lemana on, että Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue menettää lasken­nal­lista rahoi­tusta yli 374 000 000 € vuosina 2023 — 2029, minkä jälkeen rahoi­tus­pohjaan jää pysyvästi noin 34 000 000 € (n. 4 %) vaje.

Pohjois-Karja­lassa väki vähenee ja vanhenee. Palve­lu­tarve on huomat­ta­vasti suurempaa kuin maassa keski­määrin. Itä-Suomessa, kuten muual­lakin on pula ammat­ti­tai­toi­sesta henki­lös­töstä. Rahoi­tus­malliin sisäl­ly­tetty siirty­mä­tasaus rajoittaa kykyämme uudistaa palveluja esimer­kiksi inves­toi­malla uuteen tekno­lo­giaan ja tieto­jär­jes­telmiin. Pohjois­kar­ja­laisten perus­tus­lail­linen oikeus yhden­ver­taisiin palve­luihin ei toteudu rahoi­tus­mal­lissa olevan valuvian vuoksi. Tämän vuoksi siirty­mä­ta­sauk­sesta on poistettava rahoi­tuksen kasvua rajoittava leikkuri. Tästä syntyvät kustan­nukset voidaan kattaa esimer­kiksi yhtenäis­tä­mällä sosiaali- ja tervey­den­huollon asiakas­maksut valta­kun­nal­li­sesti. Siirty­mä­tasaus ei myöskään saa jäädä pysyväksi millekään hyvin­voin­tia­lu­eelle, vaan kaikkien alueiden on päästävä lasken­nal­li­selle palve­lu­tar­vetta vastaa­valle rahoi­tus­ta­solle.

Joensuussa 17.5.2023
Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen alueval­tuus­to­ryhmien puheen­joh­tajat:
Eero Reijonen, Keskus­ta­puo­lueen valtuus­to­ryhmä
Matti Taponen, Sosiaa­li­de­mo­kraattien valtuus­to­ryhmä
Aulikki Sihvonen, Kokoo­muksen valtuus­to­ryhmä
Petteri Tahva­nainen, Vasem­mis­to­liiton valtuus­to­ryhmä
Sari Huovinen, Liike nyt valtuus­to­ryhmä
Sari Koskinen, Vihreiden valtuus­to­ryhmä
Henry Määttä, Perus­suo­ma­laisten valtuus­to­ryhmä
Maija Silven­noinen, Kristil­lis­de­mo­kraattien valtuus­to­ryhmä