Kesäkuun aikana päätetään paljosta – hyvin­voin­tia­lueen palve­lustra­tegia ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telma ensim­mäisenä tulevai­suus­lau­ta­kunnan käsit­telyyn

Kesäkuun aikana Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella päätetään paljosta ja kauas­kan­toi­sesti, sillä edessä ovat palve­lustra­tegiaa ja palve­lu­verkkoa koskevat päätökset. Ensim­mäisenä lausun­to­kier­roksen perus­teella täsmen­nettyjä sekä vaiku­tus­te­nar­vioin­nilla täyden­nettyjä suunni­telmia käsit­telee tulevai­suus­lai­suus­lau­ta­kunta 2. kesäkuuta.

Hyvin­voin­tia­lue­johtaja Kirsi Leivonen painottaa edessä olevien päätösten merki­tystä hyvin­voin­tia­lueen ja kaikkien pohjois­kar­ja­laisten tulevai­suu­delle:

– Palve­lustra­tegian ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman avulla varmis­tetaan riittävien sote-palve­lujen järjes­tä­minen koko maakunnan asukkaille myös tulevai­suu­dessa siten, että hyvin­voin­tia­lueen toiminta saadaan kestä­välle pohjalle niin talouden kuin henki­löstön riittä­vyy­denkin näkökul­masta. Tämä on kriit­tisen tärkeää arvioi­taessa hyvin­voin­tia­lueen kykyä selviytyä palve­lujen järjes­tä­mis­teh­tä­västä tulevina vuosina, Leivonen toteaa.

Tulevai­suus­lau­ta­kunnan esitys­lista on julkaistu 29.5.2023 hyvin­voin­tia­lueen verkko­pal­ve­lussa: Tulevai­suus­lau­ta­kunnan esitys­listat ja pöytä­kirjat. Esitys­listan liitteenä ovat palve­lustra­tegia- ja palve­lu­verk­koa­sia­kir­jojen lisäksi kustan­nus­las­kelmat, erittäin laaja vaiku­tus­te­nar­viointi kaikista palve­lu­verkon skenaa­rioista sekä koonti saaduista lausun­noista.

Esitys palve­lu­ver­koksi: monipuo­liset palvelut koko maakuntaan

Lausun­to­kier­rok­sella arvioi­tavana oli kolme eri tavoin palve­lujen saata­vuutta ja saavu­tet­ta­vuutta painot­tavaa mallia sote-asemien sijoit­tu­mi­sesta maakuntaan tulevai­suu­dessa. Lausun­to­kier­roksen, vaiku­tus­te­nar­vioinnin sekä kustan­nus­la­kennan perus­teella tulevai­suus­lau­ta­kun­nalle esitetään palve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­mista lähimpänä keskim­mäistä skenaa­riota olevaa mallia.

Tässä mallissa tavoi­tellaan monipuo­lisia palveluja koko maakuntaan: seitsemän laajan palvelun sote-asemaa sekä kaksi suppeamman palvelun sote-asemaa sijait­si­sivat eri puolilla maakuntaa, palveluja tuodaan tarpeen mukaan ja säännöl­li­sillä aikatau­luilla useille paikka­kun­nille, lisäksi panos­tetaan sähköisiin palve­luihin. Lausun­to­kier­roksen pohjalta malliin on lisätty liikkuvia palveluja Valti­molle, Kesälah­delle sekä Lehmo–Rantakylä-suunnalle.

– Lausun­to­kier­rok­sella kanna­tusta tuli kaikille kolmelle eri skenaa­riolle sote-asemien sijoit­tu­mi­sesta. Palautteen perus­teella keski­tetyin vaihtoehto olisi kuitenkin ollut liian suuri hyppäys, vaikka se henki­löstön riittä­vyyden, palve­lujen saata­vuuden sekä kustan­nusten perus­teella olisi ollut tehokkain. Palve­lujen saavu­tet­ta­vuuden ja kansa­laisten yhden­ver­tai­suuden näkökul­masta siihen kuitenkin sisältyy suuria riskejä, kertoo tulevai­suus­lau­ta­kunnan esitte­lijänä toimiva strate­gia­johtaja Ilkka Pirskanen.

– Kolmas skenaario, jossa olisi kaikkein laajin toimi­paik­kojen verkosto, on puolestaan erittäin riskialtis palve­lujen saata­vuuden näkökul­masta. Ennus­teiden valossa henki­löstö ei yksin­ker­tai­sesti riitä pyörit­tämään niin laajaa sote-asemien verkostoa. Lisäksi inves­toin­ti­tarpeet olisivat tässä mallissa suuremmat kuin mitä nykyinen rahoi­tus­lain­sää­däntö realis­ti­sesti mahdol­lis­taisi, jatkaa Pirskanen.

verkoston lisäksi Siun sotella on laaja muiden toimi­paik­kojen verkosto, johon kuuluvat ikäih­misten ja vammaisten asumis­pal­velut, pelas­tus­a­semat sekä sosiaa­li­pal­ve­lujen erilaiset palve­lu­pisteet. Kaikkiaan näitä toimi­pis­teitä on lähes 200.

Palvelut ovat tarjolla kaikille, toteut­ta­mistapa voi vaihdella

Palve­lustra­tegian valmis­telua on tehty pohjois­kar­ja­laisen väestön palve­lu­tar­peista lähtien. Valmis­te­lussa on otettu huomioon väestön ikära­kenteen muutos sekä ennusteet palve­lu­tar­peiden muutok­sista eri ikäryh­missä.

Palvelut tulee lakisää­tei­sesti tarjota kaikille, mutta väestön tarpeiden perus­teella palvelut voidaan toteuttaa eri tavoin: sama palvelu voi olla tarjolla toisaalla sosiaali- ja terveys­a­se­malla, toisaalla kotiin vietävänä palveluna, toisaalla liikkuvana palveluna sekä sähköisenä palveluna. Palve­lujen tuotta­mis­tavan valintaan on luotu kriteerit, joiden perus­teella myös palvelut muuttuvat, kun väestön palve­lu­tarve muuttuu.

– Yhtenä esimerkkinä neuvo­la­pal­velut: Jos kunnassa syntyy paljon lapsia, on neuvolan toimi­pisteen varmasti syytä sijaita niin sanottuna kivijal­ka­pal­veluna kunnassa. Jos taas lapsia syntyy harvak­seltaan, neuvo­la­palvelu voi olla tehok­kaampaa tuoda liikkuvana palveluna kotiin tai vaikkapa päivä­kotiin tai koulun tervey­den­hoi­tajan tiloihin, havain­nol­listaa Pirskanen.

Sote-asemien palve­lu­va­li­koima

Palve­lustra­te­giassa on täsmen­netty myös erilaisten sote-asemien palve­lu­tar­jontaa. Pienim­mil­täkin sote-asemilta löytyi­sivät hoitajien vastaa­notot, näytteen­ot­to­piste sekä lääkärin etävas­taa­notot. Lääkärin lähivas­taan­ottoja tarjot­taisiin näilläkin sote-asemilla, mutta harvem­milla aukio­loa­joilla.

Laajan palvelun sote-aseman palve­lu­tar­jontaan kuului­sivat lääkärin ja hammas­lää­kärin vastaa­notot, hoitajien vastaa­notot, ikäneuvola, apuvä­li­ne­pal­velut, fysio- ja toimin­ta­te­rapia, perus­tason kuvan­ta­mis­pal­velut sekä näytteenotto. Terveys­kes­kus­sai­raalat eli vuodeo­sastot toimi­sivat laajan palvelun sote-asemien yhtey­dessä. Laajan palvelun sote-asemilta palveluja vietäisiin liikkuvina palve­luina lähia­lu­eelle esimer­kiksi kunnan tai Siun soten muihin toimi­pis­teisiin sekä suoraan asiakkaan kotiin.

– Liikkuvat palvelut ovat palveluja, jotka tuomme asiak­kaiden lähiym­pä­ristöön tiettynä aikana. Näitä ovat esimer­kiksi ammat­ti­laisen vastaanotto joko meidän omissa tai vaikkapa kunnan tiloissa tiettyinä päivinä, rokotus­ta­pah­tumat, monipal­ve­luauto sekä kouluille ja ikäih­misten asumis­pal­ve­luihin vietävät hammas­hoidon palvelut, kertoo Pirskanen.

– Liikkuvien ja digitaa­listen palve­lujen osalta kehitys­työmme on vasta alussa. Tavoit­teena on, että tätä toimintaa laajen­netaan osana laajan palvelun sote-asemien työtä, Pirskanen jatkaa.

Palve­lu­verk­ko­suun­ni­telmaan kuuluu myös Joensuuhun keskus­sai­raalan yhteyteen perus­tettava suuri, niin sanottu sote-palve­lu­keskus. Se toimisi laajan palvelun sote-asemana, mutta sinne olisi keski­tetty lisäksi tiettyjä, laajempaa aluetta tai koko maakuntaa palve­levia toimintoja kuten digitaa­lisia sote-palveluja.

Palve­lustra­tegian ja palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman keskeiset päivä­määrät pähki­nän­kuo­ressa

www.siunsote.fi/palvelustrategia