KuunteleSiun soten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa on kehitetty tämän ja viime vuoden aikana. toimia, joilla voidaan nopeuttaa ja sujuvoittaa asiakkaiden ja potilaiden hoitoon ja palveluihin pääsyä laajasti eri kohderyhmille.
Toimintamalleja on testattu ja kehitetty eri puolilla maakuntaa järjestetyillä piloteilla. Kokeiluista on saatu arvokasta tietoa toimivista ratkaisuista, joilla hoitoon ja palveluihin pääsyä Pohjois-Karjalassa voidaan parantaa. Kehittämistyö on lähtenyt aina asukkaiden ja ammattilaisten esiin tuomista tarpeista.
- Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa lähdimme etsimään ratkaisuja, miten hoitotakuu saadaan toteutumaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama hoitotakuu, jossa asiakkaan on päästävä hoitoon 14 vuorokauden sisällä aiemman kolmen kuukauden sijaan, koskee myös mielenterveys- ja päihdepalveluja syyskuusta alkaen, hankepäällikkö Leena Suhonen kertoo.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa pilotoitiin toimintamallia, jossa asiakkaan hoito saadaan käynnistettyä jo ensimmäisessä kontaktissa työnjakoa selkeyttämällä. Mallista on saatu erittäin hyviä kokemuksia ja hoitoon pääsyä on saatu nopeutettua pilottialueilla. Malli on vakiintumassa pysyväksi toiminnaksi koko Siun soten alueella.
E‑ohjaajamallilla sujuvuutta lasten puhe- ja toimintaterapiaan
Hankkeessa kehitetyillä toimintamalleilla on nopeutettu hoitoon pääsyä myös lasten puheterapiassa.
- Avustajaohjatun etäterapian avulla pitkät jonot on pääosin saatu selätettyä ja yli puolen vuoden jonotusajoista on päästy tilanteeseen, jossa kolmen kuukauden hoitotakuu pääosin toteutuu. Avustajaohjattu etäterapia on ollut menestystarina, johtava puheterapeutti Markku Nevala iloitsee.
Avustajaohjatussa etäterapiassa lapsi tulee vastaanotolle normaalisti. Vastaanoton aikana lapsi tekee puheterapeutin antamia tehtäviä koulutetun e‑ohjaajan kanssa terapian sisällöstä vastaavan puheterapeutin osallistuessa käynnille etäyhteyden kautta. Asiakkaat ovat olleet alkujännityksen jälkeen avustajaohjattuun etäterapiaan tyytyväisiä eikä terapiajaksojen keskeytyksiä ole juurikaan tullut.
- Pohjois-Karjalassa on ollut pulaa puheterapeuteista jo vuosien ajan. Etäterapiaa sen sijaan on saatavilla runsaasti, mutta kaikille perheille se ei sellaisenaan sovellu. E‑ohjaajamallin avulla voimme tarjota puheterapiaa ilman pitkää jonotusta niillekin perheille, joille omilla laitteilla kotoa käsin toteutettu etäterapia ei olisi vaihtoehto, Nevala kertoo.
Puheterapiasta saatujen hyvien kokemusten myötä avustajaohjatun etäterapian mahdollisuuksia on nyt alettu kokeilla myös lasten toimintaterapiassa.
Sujuvuutta myös palvelutarpeen arviointiin
Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa on kiinnitetty huomiota myös asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin pääsyyn ja arvioinnin sujuvuuteen.
Esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on lisätty alueen työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ja luotu yhteisiä ohjeita. Asiakkaiden yhteydenottoa palveluihin on helpotettu luopumalla aluekohtaisista puhelinnumeroista ja siirtymällä keskitettyyn puhelinnumeroon.
Ikäihmisten palveluissa puolestaan palvelutarpeen arviointia sekä neuvontaa ja ohjausta on parannettu perustamalla omais- ja perhehoitokeskus Onneli. Onnelin aloitettua toimintansa maksujen takaisinperintä on vähentynyt merkittävästi, koska päätökset saadaan toteutettua oikea-aikaisesti.
- Asiakkaat tavoittavat nopeasti työntekijän keskuksen kautta, jolloin asian hoitaminen lähtee sujuvasti liikkeelle, projektisuunnittelija Hanne Kukkonen kertoo.
Tavoitteena ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoitoon pääsy
Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeen tavoitteena on ollut ja on parantaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita ja siirtää palveluiden painopistettä yhä enemmän ennalta ehkäisevään työhön. Ennaltaehkäisevää työtä hankkeessa on edistetty mm. diabeteksen hoidossa ja elintapaohjauksessa käynnistetyllä ryhmätoiminnalla. Toiminta on vakiintunut jo osaksi Siilaisen ja Niinivaaran terveysasemien toimintaa.
Ryhmätoiminnalla pyritään ehkäisemään sairauden eteneminen diabetekseksi tai ainakin saada eteneminen hidastumaan. Diabeteksen omahoito tehostuu ja elintavat paranevat. Ryhmätoiminnalla voi olla merkitystä myös painonhallinnassa ja verenpainetaudin ehkäisyssä.
Hankkeessa on kehitetty myös isoja ja monialaisia kokonaisuuksia, joilla parannetaan asiakkaiden yhteyden saantia ja hoitoon pääsyä. Näistä esimerkkejä ovat Siun soten yhteinen tilannekeskus ja parhaillaan kehitettävä digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus.
Kaiken kaikkiaan Tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeessa on noin 50 kehittämistavoitetta. Kehittämistyö etenee vaiheittain ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.