KuunteleToimintakyvyn ja palvelutarpeen RAI-arvioinnista on saatu hyviä kokemuksia Siun soten ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa. RAI-arviointi on käytössä kaikissa Siun soten ikäihmisten palveluissa sekä vammaispalveluissa asumispalveluissa, sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa. Myös yksityisessä palvelutuotannossa tehdään RAI-arviointeja.
RAI-arvioinnin avulla asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita voidaan arvioida yhdenmukaisia mittareita hyödyntäen. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan tai asukkaan kanssa. Omaisen tai läheisen osallistuminen arviointiin on myös toivottavaa. Arvioinnin myötä asiakkaan palveluja pystytään suunnittelemaan entistä yksilöllisemmin sekä asiakaslähtöisemmin.
– Arvioinnin avulla selvitetään asioita, joihin ammattilaiset ja asiakas itse voivat kiinnittää huomiota, jotta hoidosta saadaan juuri kyseiselle asiakkaalle sopivaa ja entistä parempaa. RAI on hyvä työväline ja tuki työllemme, kertoo sairaanhoitaja Hanna Kuikka Rantakylä-Karsikon kotihoidosta.
RAI on koettu toimivaksi työvälineeksi palvelutarpeen ja siinä tapahtuvien muutosten arviointiin. RAI-arvioinnista muodostuu tietoa, joka kertoo ammattilaisille mahdollisista palvelutarpeen muutoksista.
– Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautiseen asumisyksikköön muuttaneen asukkaan toimintakyky saattaa kohentua sosiaalisessa ja virikkeellisessä ympäristössä niin paljon, että hänelle oikeampi asumismuoto onkin yhteisöllinen asuminen. Myös säännöllinen päivärytmi ja ruokailut parantavat joidenkin ikääntyneiden toimintakykyä huomattavasti. RAI-arvioinnin tuloksista voidaan nähdä myös asiakkaan kasvanut palveluntarve, sanoo palvelujohtaja Kati Poutanen ikäihmisten palvelujen eteläiseltä alueelta.
Lähes kaikki ikäihmiset jo RAI-arvioinnin piirissä – ”Arviointi luo turvallisuutta kotona asumiseen”
RAI-arviointien tekeminen aloitettiin vaiheittain ikäihmisten palveluissa tammikuussa 2020. Nyt arviointi on saatu tehtyä lähes kaikkien säännöllisissä palveluissa olevien asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Arviointiin varataan hyvin aikaa, jotta asiakkaan kanssa keskusteluun ja hänen asioihinsa voidaan syventyä rauhassa.
– Helmikuussa teimme arvioinnin ja se oli ihan hyvä kokemus. Kysymyksiä oli paljon, perusteellinen kysely. Minusta tämä on kyllä hyvä, että näitä asioita arvioidaan. Arviointi luo turvallisuutta kotona asumiseen. Tietää, missä mennään, joensuulainen Jukka Jokinen kertoo.
Arvioinnin tulosten perusteella asiakkaan kanssa asetetaan tavoitteita, miten toimintakykyä voidaan ylläpitää tai kohentaa.
– Tavoitteeksi otin, että pystyisin vähän paremmin toimimaan arjessa ja liikkumaan. Jaloissani ei oikein ole voimia, niin säännöllinen jumppa kirjattiin tavoitteeksi. Olen käynyt kuntoryhmässä ja yrittänyt aina kotonakin jumpata, Jokinen kertoo.
Ikäihmisten palveluissa RAI-arviointi perustuu vanhuspalvelulakiin ja arviointi on tehtävä puolen vuoden välein tai voinnin muuttuessa oleellisesti. Säännöllisesti tehtävä arviointi antaa kattavasti tietoa toimintakyvyn mahdollisista muutoksista ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.
– Tavoitteita kohti on menty hyvää vauhtia. Jalkojen hoito on hyvällä mallilla ja kodin esteettömyyttä on parannettu, Kuikka ja Jokinen toteavat tyytyväisinä.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Kuvateksti: Jukka Jokisen mielestä arviointi luo turvallisuutta kotona asumiseen. Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi
Toimintakyvyn arvioinnissa pysähdytään asiakkaan äärelle – ”Suosittelen arviointia kaikille”
RAI-arviointien teko aloitettiin vammaispalvelujen asumispalveluissa porrastetusti vuosien 2019–2022 aikana. Vammaispalvelujen sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa arviointi otetiin käyttöön loppuvuodesta 2022. Vammaispalveluissa RAI:n käyttö ei perustu lakiin, mutta on koettu hyväksi tavaksi selvittää asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarvetta.
– Minulla oli RAI-arviointi muutama viikko sitten. Se tehtiin minulle toisen kerran. On tärkeää, että terveyttä seurataan, Outi Suo-Anttila kertoo.
Asiakas osallistuu arvioinnin tekemiseen aina, kun se on asiakkaan toimintakyvyn puolesta mahdollista, ja pääsee itse pohtimaan toimintakykyä, terveyttä ja tuen tarpeita. Toisin sanoen sitä, miten asiakas selviytyy jokapäiväisistä toiminnoista, kuten työstä, vapaa-ajasta, harrastuksista ja itsestä huolehtimisesta.
– RAI-arvioinnissa kyseltiin paljon erilaisia asioita. Keskustelimme esimerkiksi harrastuksistani ja elämäntavoistani. Minä tykkään ajaa pyörällä, rakennella legoilla ja tehdä palapelejä, Pirjo Hattunen kertoo.
– Kysymyksiä oli aika monta, mutta ne olivat selkeitä. Arviointi oli laaja ja keskustelu oli mukava, Suo-Anttila pohtii.
Arvioinnin myötä asiakasta pystytään tukemaan juuri niissä asioissa, joihin he kokevat itse tarvitsevansa tukea.
– Ohjaaja voi auttaa esimerkiksi siivoamisessa, Hattunen kertoo.
Arvioinnin tulokset käydään läpi arvioinnissa mukana olleen asiakkaan kanssa ja niiden pohjalta laaditaan tavoitteet, joiden avulla toimintakykyä voi ylläpitää ja edistää. Tavoitteet voivat olla myös hyvin pieniä arkielämän asioita.
– Kävimme ohjaajan kanssa yhdessä läpi arvioinnin tuloksia ja keskustelimme myös tavoitteista. Asetin tavoitteiksi liikunnan lisäämisen ja terveellisestä ruokavaliosta huolehtimisen. Aion lenkkeillä ja pyöräillä enemmän, Suo-Anttila kertoo.
Kokonaisuudessaan RAI-arviointi on ollut vammaispalvelujen asumispalvelujen asiakkaille mieluinen tapa pysähtyä oman terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin äärelle.
– Arviointi oli hyödyllinen. Se oli minun ja ohjaajan välinen keskustelu, jossa myös nauroimme paljon yhdessä, Hattunen iloitsee.
– Suosittelen RAI-arviointia kaikille. Se auttaa elämässä eteenpäin, Suo-Anttila kiteyttää.
Kuvateksti: Outi Suo-Anttilasta on tärkeää, että terveyttä seurataan. Kuva: Siun sote / Eeli Gröhn
Kuvateksti: Erityisesti harrastuksista keskusteleminen oli Pirjo Hattusen mieleen. Kuva: Siun sote / Eeli Gröhn