Itä-Suomen yhteis­työ­alueen hyvin­voin­tia­lueet valmis­te­levat työnte­ki­jöiden rekry­tointia ulkomailta vastaamaan hoitoalan henki­lös­tö­va­jeeseen

Valta­kun­nal­linen pula sosiaali- ja tervey­den­huollon henki­lös­töstä koskettaa myös Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvin­voin­tia­lueita. Erityi­sesti hoito- ja hoiva­hen­ki­löstöä ja lääkä­reitä on haastavaa rekry­toida riittä­västi. Henki­lös­tö­vajeen vuoksi hyvin­voin­tia­lueet valmis­te­levat Itä-Suomen yhteis­työ­alueen (YTA-alue) laajuista kansain­vä­lisen rekry­toinnin kilpai­lu­tusta yhteis­työssä Sansian kanssa.

Kilpai­lu­tusta koordinoi Pohjois-Savon hyvin­voin­tialue, jonka aluehal­litus päättää kokouk­sessaan maanan­taina 4.9.2023 toimek­sian­nosta Sansia Oy:lle hyvin­voin­tia­lueiden yhtei­sestä hankin­nasta.

Kilpai­lu­tuk­sella haetaan palve­lun­tuot­tajaa, joka tuo hoito- ja hoiva­hen­ki­löstöä EU- ja ETA-alueen ulkopuo­li­sista maista. Hankinnan arvo Pohjois-Savossa viidelle vuodelle on yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa. Hankin­nassa nouda­tetaan Maailman terveys­jär­jestön (WHO) listausta maista, joista rekry­tointia ei suosi­tella maan tervey­den­huollon tilanteen vuoksi.

Rekry­toi­ta­vilta edelly­tetään sote-alan koulu­tusta ja työko­ke­musta sekä suomen kielen taitoa

Kansain­vä­listä työvoimaa rekry­toidaan työsken­te­lemään hoiva-avustajina, aluksi työparina sote-alan ammat­ti­laisten kanssa. Hoiva-avusta­jille maksetaan työeh­to­so­pi­muksen mukaista palkkaa. Ulkomailta rekry­toitu henki­löstö tulee sijoit­tumaan kuntiin eri puolille Keski- ja Itä-Suomea.

Rekry­toi­tavat saavat lähtö­maassaan koulu­tuksen, jossa pereh­dytään suoma­laiseen kulttuuriin ja sosiaali- ja tervey­den­huoltoon sekä opiskellaan suomen kieltä. Tulijoilta edelly­tetään kolmen vuoden hoito- tai hoivatyön kokemusta, sote-koulu­tus­taustaa ja suomen kielen taitoa.

Suomessa kansain­vä­liset työnte­kijät pätevöi­tyvät ja koulut­tau­tuvat lisää työn ohessa. Tavoit­teena on pitkät työso­pi­mukset ja hyvin­voin­tia­lueille jääminen.

− Panos­tamme hoiva-avustajien täyden­nys­kou­lu­tukseen ja tuemme haluk­kaita jatkamaan opintojaan hoitotyön eri ammat­teihin. Mahdol­li­sesti voisimme työllistää 30–40 hoiva-avustajaa vuodessa kansain­vä­listen rekry­tointien kautta seuraavien kahden-kolmen vuoden aikana, Keski-Suomen hyvin­voin­tia­lueen HR-johtaja Eija Heikkilä sanoo.

Itä-Suomen YTA-alueella on jo saatu hyviä kokemuksia ja vahvis­tettu osaamista kansain­vä­li­sestä rekry­toin­nista.

− Etelä-Savon hyvin­voin­tialue Eloisan tavoit­teena on saada noin sata hoito- ja hoiva­työn­te­kijää vuodessa kansain­vä­lisen rekry­toinnin kautta. Viime vuonna onnis­tuimme saamaan tätä kautta noin 30 uutta työnte­kijää ja kokemukset ovat olleet hyviä. Olemme myös suunni­telleet rekry­toi­ta­ville koulu­tus­polkuja yhdessä alueen oppilai­tosten kanssa suoma­laisen tutkinnon saami­seksi, rekry­toinnin ja osaamisen kehit­tä­misen päällikkö Päivi Salovaara Eloisasta kertoo.

− Siun sote on työllis­tänyt viime vuonna 43 myanma­ri­laista hoito- ja hoiva­työn­te­kijää ja ensi vuonna olemme työllis­tä­mässä 90 filip­pii­ni­läistä hoito- ja hoiva­työn­te­kijää. On tärkeää, että hyvin­voin­tia­lueet tekevät yhteis­työtä kuntien kotout­ta­mis­pal­ve­luiden kanssa ja kehit­tävät oman organi­saa­tionsa tukitoimia, henki­lös­tö­johtaja Pirjo Manninen Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sotesta painottaa.

− Pohjois-Savossa muun muassa Kuopion kaupunki on aiemmin työllis­tänyt filip­pii­ni­läisiä sairaan­hoi­tajia ja Kuopion yliopis­tol­linen sairaala sairaan­hoi­tajia Egyptistä sekä Espan­jasta Tavoit­tee­namme on työllistää sata ulkomaista hoito- ja hoiva­työn­te­kijää vuosittain, henki­lös­tö­johtaja Mari Antikainen Pohjois-Savon hyvin­voin­tia­lu­eelta jatkaa.

Rekry­tointia Suomessa vahvis­tetaan – suoma­laiset ammat­ti­laiset työllis­tyvät jatkos­sakin hyvin

Tällä hetkellä esimer­kiksi Pohjois-Savon hyvin­voin­tia­lu­eella on täyttä­mättä 25 prosenttia perus­ter­vey­den­huollon lääkä­reiden viroista. Lukumää­räl­li­sesti suurin tarve on hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöistä; täyttä­mättä on noin 400 työpaikkaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon hyvin­voin­tia­lueilla kullakin. Keski-Suomen hyvin­voin­tia­lu­eella tarve on kymme­nille hoita­jille.

Hyvin­voin­tia­lueet tekevät jatku­vasti työtä henki­löstön saata­vuuden turvaa­mi­seksi. Rekry­tointi-markki­nointia on tehos­tettu ja erilaisia henki­löstön veto- ja pitovoi­ma­te­ki­jöitä kehitetään. Yhteis­työtä kuntien kanssa tiivis­tetään ja luodaan alueelle hyvän kokonai­se­lämän edelly­tyksiä poten­ti­aa­li­sille työnte­ki­jöille ja heidän perheil­lensä. Lisäksi eläköi­ty­mässä olevien ja jo eläköi­ty­neiden työssä jatka­mista tuetaan.

Kehit­tä­mis­työtä tehdään myös sote-alan ja sen koulu­tus­oh­jelmien vetovoiman paran­ta­mi­seksi. Oppilai­to­syh­teis­työtä ja opiske­li­joihin kohden­tuvia toimia on tehos­tettu. Myös ulkomaisten korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden jäämistä alueelle edistetään. Samaan aikaan raken­netaan malleja, joilla pitkä­ai­kais­työt­tömiä koulu­tetaan alalle. Lisäksi jo alueella asuvien maahan muutta­neiden henki­löiden sote-alalle työllis­ty­mistä edistetään rekry­toin­ti­kou­lu­tusten avulla.

Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä turvaamaan työvoiman tarvetta, vaan lisäksi tarvitaan erityis­toimia, kuten kansain­vä­listä rekry­tointia. Suoma­laiset sosiaali- ja tervey­den­huollon ammat­ti­laiset työllis­tyvät entiseen tapaan jatkos­sakin, mutta sote-alalle valmis­tuvat eivät yksistään riitä täyttämään ammat­ti­laisten tarvetta tulevina vuosina. Kevan (Eläke­jär­jes­telmien yhdis­tä­misen valmis­telun tilanne (keva.fi)) selvi­tysten mukaan edessä on suuri vaje valta­kun­nal­li­sesti erityi­sesti hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöistä, lääkä­reistä, sosiaa­li­työn­te­ki­jöistä ja psyko­lo­geista.