Kehit­tä­jä­so­sio­no­mi­ko­keilu päättyi – toimin­ta­malleja hyödyn­netään osana digitaa­lisen sosiaali- ja terveys­kes­kuksen kehit­tä­mistä

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten kuudella terveys­a­se­malla pilotoitiin kehit­tä­jä­so­sio­no­mi­toi­mintaa. Kehit­tä­jä­so­sio­nomit toimivat sekä asiak­kaiden että ammat­ti­laisten tukena Polvi­järven, Outokummun, Tohma­järven, Kiteen, Ranta­kylän ja Niini­vaaran terveys­a­se­milla. Kokeilun tavoit­teena oli vahvistaa tervey­den­huollon ammat­ti­laisten osaamista sosiaa­li­huollon kysymyk­sissä, sujuvoittaa yhteis­työtä sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen välillä sekä mahdol­listaa asiak­kaille matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus sosiaa­li­huollon asioissa perus­ter­vey­den­huol­lossa asioinnin yhtey­dessä.

Vuoden kestänyt kehit­tä­jä­so­sio­no­mi­ko­keilu tuli alkuke­sästä päätökseen. Siun sote on saanut kokeilun kautta arvokasta tietoa sosiaa­li­huollon kysymyk­sistä ja tuen tarpeista, joita terveys­a­se­milla kohdataan. Kokeilun kokemuksia puretaan parhaillaan ja toimin­ta­mallin jatko osana sosiaali- ja terveys­a­semien toimintaa on selvi­tyk­sessä.

Kokeilun havaintoja hyödyn­netään myös osana Siun soten digitaa­lisen sosiaali- ja terveys­kes­kuksen kehit­tä­mistä, joka on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä digiso­te­kes­kuk­sessa käsitellään muun muassa suurin osa Omaolon oirear­vioista. Syksyn aikana Omaolon käyttöä kokeillaan sosiaa­li­huollon kysymyk­sissä. Jatkossa asiakas voi saada sähköi­sesti Omaolon kautta ohjausta ja neuvontaa myös erilaisiin arkie­lämän tilan­teisiin. Sosiaa­li­huollon yhtey­den­ot­to­ka­navan avautu­mi­sesta Omaolo-palve­lussa tiedo­tetaan myöhemmin.

Kokeilu toi näkyväksi paikal­lisia ilmiöitä ja tuen tarpeita

Kehit­tä­jä­so­sio­nomit työsken­te­livät 1–2 päivänä viikossa osana perus­ter­vey­den­huollon tiimejä terveys­a­se­milla. Kehit­tä­jä­so­sio­no­mi­toi­minta on ollut ennen kaikkea asiakas­läh­töistä, mutta tukenut myös terveys­a­seman henki­löstön päivit­täistä työtä. Kokei­lussa mukana olleet terveys­a­semat ovat keskenään erilaisia niin asiakas- kuin työnte­ki­jä­nä­kö­kul­masta. Tämä antoi kehit­tä­jä­so­sio­no­meille mahdol­li­suuden tarkas­tella asiak­kaiden tarpeita ja ikäja­kaumaa monipuo­li­sesti sekä toi esiin terveys­a­semien erilaiset tuen tarpeet sosiaa­li­huollon kysymyk­sissä.

– Kokeilun myötä havaittiin, että terveys­a­se­milla asioinnin yhtey­dessä voi nousta esiin asioita, jotka eivät ole ratkais­ta­vissa tervey­den­huollon keinoin, mutta vaikut­tavat kuitenkin terveys- ja hoito­suun­ni­telman toteut­ta­miseen. Asiakas voi esimer­kiksi tarvita lääke­hoitoa, mutta hänen talous­ti­lan­teensa ei mahdol­lista lääkkeiden ostoa. Tällöin kehit­tä­jä­so­sionomi on voinut tarjota ohjausta ja neuvontaa, miten asiakas voisi saada tukea tilan­tee­seensa esimer­kiksi Kelan palveluja hyödyntäen, projek­ti­pääl­likkö Iira Nuutinen kertoo.

Vuoden aikana kehit­tä­jä­so­sio­nomit toteut­tivat yli 500 asiakas­ta­paa­mista, joista suurin osa toteu­tettiin kotikäyn­teinä. Kotikäyntien ja tapaa­misten lisäksi asioita on hoidettu puheli­mitse ja sähköi­sissä kanavissa. Asiakas­koh­taa­mi­sissa nousi esiin erilaisia ilmiöitä ja tuen tarpeita. Tapaa­misten sisällöt käsit­te­livät muun muassa erilaisia etuus- ja hakemus­asioita, lausun­to­asioita, kotona pärjää­misen asioita sekä toimin­ta­kyvyn muutoksien ja talou­del­lisen tilanteen teemoja.

– Asiakkaat ottivat rohkeasti kokeilun vastaan, mikä mahdol­listi meille aitio­paikan tarkas­tella hyvin­voin­tia­lueen asukkaiden arjen tilan­teita ja havaita yhteis­kun­nas­samme olevien palve­luiden aukko­paikkoja. Näistä havain­noista viemme viestiä eteenpäin, mikä mahdol­listaa palve­luiden kehit­tä­misen, kehit­tä­jä­so­sio­nomit Riikka Päivinen, Mira Piiroinen ja Tanja Ikonen toteavat.

Kehit­tä­jä­so­sio­no­mi­ko­keilu oli osa Siun soten Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­han­ketta. Tulevai­suuden sosiaali- ja terveys­kes­kus­hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka.