Siun sote liittyi mukaan Mielen­turvaa-verkostoon

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote on liittynyt mukaan valta­kun­nal­liseen Mielen­turvaa-verkostoon. Verkoston tavoit­teena on tehdä mielen­ter­vey­destä näkyvää työpai­koilla ja torjua työelämän mielen­ter­veys­kriisiä. Liitty­mällä Mielen­turvaa-verkostoon Siun sote sitoutuu toimimaan mieliys­tä­väl­lisenä työnan­tajana.

– Haluamme tehdä mielen­ter­vey­destä yhä näkyvämpää työyk­si­köis­sämme ja poistaa aiheen ympärillä olevaa häpeää. Vaikka mielen­ter­veys­haasteet ovat todella yleisiä ja normaaleja, niistä puhuminen voi olla edelleen vaikeaa, henki­lös­tö­johtaja Pirjo Manninen kertoo.

Siun soten tavoit­teena on tukea henki­löstön työhy­vin­vointia ennakoi­vasti, tunnistaa mielen­ter­veys­haasteet mahdol­li­simman varhai­sessa vaiheessa ja reagoida niihin tarpeen mukai­sella tavalla.

– Siun sotessa yksi strate­ginen tavoite on huolehtia henki­löstön työhy­vin­voin­nista ja lisätä työky­kyisten päivien määrää. Mitä varhai­semmin mielen­ter­veys­haasteet huomataan, sitä aiemmin työnantaja pystyy tarjoamaan työnte­ki­jälle tukimuotoja, Manninen kertoo.

Siun sotessa on tehty paljon työtä mielen­ter­veyden tukemi­seksi ja työnte­ki­jöille on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Jatkossa tavoit­teena on vahvistaa jo olemassa olevia käytän­teitä ja saada uusia näkökulmia mielen­ter­veys­myön­teisen työkult­tuurin ylläpitoon.

– Meillä on käytössä Mielen tuki ‑malli, jonka avulla pyritään vähen­tämään mielen­ter­veys­häi­riöistä johtuvia sairaus­pois­saoloja ja työky­vyt­tö­myyttä sekä lisäämään työstä syntyvää hyvin­vointia. Lisäksi työter­veyden kautta on mahdol­lista päästä työpsy­ko­lo­gille tai lyhyt­te­ra­piaan. Tarvit­taessa työtä voidaan myös räätä­löidä työnte­kijän voima­varoja vastaa­vaksi, va. työhy­vin­voin­ti­pääl­likkö Outi Kuningas kuvailee.

– Olemme tehneet Siun sotessa jo paljon mielen­ter­veyden edistä­mi­seksi. Mielen­turvaa-verkosto tarjoaa meille nyt tukea ja vinkkejä olemassa olevien tukimuo­tojen vahvis­ta­mi­seksi, Manninen jatkaa.

Mielen­ter­veyden tuen tulisi näkyä organi­saation jokai­sella tasolla. Työhy­vin­voinnin ja työkyvyn johta­minen ovat keskei­sessä roolissa henki­löstön mielen hyvin­voinnin vahvis­ta­mi­sessa.

– Työky­ky­joh­ta­minen on keskei­sessä roolissa työnte­ki­jöiden työkyvyn turvaa­mi­sessa. Toimi­villa työkyvyn tuen proses­seilla voimme edesauttaa henki­lös­tömme hyvin­vointia työssä. Tarjoamme esihen­ki­löille koulu­tusta, valmen­nusta ja keskus­te­lu­ti­lai­suuksia johta­misen tueksi, Kuningas kertoo.

– Myös organi­saa­tiomme johto on sitou­tunut mielen­ter­veyden vahvis­ta­miseen ja näkyväksi tekemiseen, Manninen jatkaa.

Lisäksi jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa siitä, millaista kulttuuria ja ilmapiiriä työyh­teisöön luodaan. Avoin ja keskus­televa ilmapiiri, jossa myös haasteista voi puhua, on jokaisen vastuulla.

– On tärkeää, että mielen­ter­vey­destä voi keskus­tella avoimesti yhdessä työto­ve­reiden ja esihen­ki­löiden kanssa. Kun mielen­ter­vey­destä puhutaan työyh­tei­söissä avoimesti, voidaan myös tukea tarjota yhä varhai­sem­massa vaiheessa, Manninen kiteyttää.

Voit lukea lisää ja haastaa myös oman työnan­tajasi mukaan Mielen­turvaa-verkostoon: Eihän työpai­kallasi jää mielen­terveys näkymät­tö­mäksi? (mielenturvaa.fi).