Siun sote rekrytoi kansain­vä­lisiä työnte­ki­jöitä – ”tavoit­tee­namme on riittävä, osaava ja hyvin­voiva henki­löstö”

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote rekrytoi kansain­vä­lisiä työnte­ki­jöitä henki­löstön riittä­vyyden turvaa­mi­seksi. Kansain­vä­li­sellä rekry­toin­nilla tarkoi­tetaan sosiaali- ja tervey­den­huollon työnte­ki­jöiden palkkaa­mista ulkomailta.

– Pula sosiaali- ja tervey­den­huollon henki­lös­töstä koskettaa myös Siun sotea. Kansain­vä­linen rekry­tointi on yksi keino vastata meitä haastavaan henki­lös­tö­pulaan, henki­lös­tö­johtaja Pirjo Manninen kertoo.

Kansain­vä­lisen rekry­toinnin keinoja on monen­laisia. Siun sotessa kansain­vä­linen rekry­tointi on keskit­tynyt pitkälti hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöiden rekry­tointiin, joista on lukumää­räl­li­sesti suurin henki­lös­töpula. Lisäksi lääkä­ri­rek­ry­tointeja on toteu­tettu Virossa ja Latviassa. Tulevai­suu­dessa lääkä­ri­rek­ry­tointeja on tavoit­teena toteuttaa myös laajemmin Euroopan alueella.

– Tavoit­tee­namme on riittävä, osaava ja hyvin­voiva henki­löstö. Ja nämä kaikki kulkevat käsikkäin. Kun on riittä­västi osaavaa henki­löstöä, edesauttaa se henki­löstön hyvin­vointia, Manninen kertoo.

Kansain­vä­lisiä hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöitä Siun soteen oppiso­pi­muk­sella 

Siun sotessa on pyritty tukemaan henki­löstön riittä­vyyttä rekry­toi­malla kansain­vä­listä hoito- ja hoiva­hen­ki­löstöä oppiso­pi­muk­sella. Valtaosa kansain­vä­li­sistä hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöistä sijoittuu työsken­te­lemään ikäih­misten asumis­pal­ve­luihin.

Viime vuonna Siun sote palkkasi myanma­ri­laisia hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöitä oppiso­pi­muk­sella. Kokemukset rekry­toin­nista ovat olleet positii­visia ja Siun sote on jatkanut kansain­vä­listä rekry­tointia. Ensi vuonna Siun soteen on tulossa hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöitä Kosovosta ja Filip­pii­neiltä.

Ulkomailta rekry­toi­duilta työnte­ki­jöiltä edelly­tetään riittävää suomen kielen osaamista sekä sosiaali- ja tervey­salan koulu­tusta. Työnte­kijät saavat lähtö­maassaan koulu­tuksen, mikä pereh­dyttää heidät alaan, suomen kieleen ja kulttuuriin. Suomeen saavut­tuaan työnte­kijät opiske­levat työn ohessa oppiso­pi­muk­sella lähihoi­ta­jiksi.

– Euroopan ulkopuo­lella koulut­tau­dutaan usein ”caregiver”-tutkintoon eikä tutkinto vastaa täysin Suomen lähihoi­tajan tutkintoa. Siksi kansain­vä­liset hoito- ja hoiva­työn­te­kijät työsken­te­levät hyvin­voin­tia­lu­eel­lamme oppiso­pi­muk­sella, Manninen tarkentaa.

Kansain­vä­lisen rekry­toinnin tavoit­teena on, että hoito- ja hoiva­työn­te­kijät jäisivät töihin Siun soteen ja heidän kanssaan saataisi solmittua pitkät työso­pi­mukset. Kansain­vä­lisen rekry­toinnin prosesseja kehitetään jatku­vasti niin, että työnte­kijät viihtyi­sivät ja sopeu­tui­sivat mahdol­li­simman hyvin uuteen ympäristöön. 

– Työnte­ki­jöiden viihtyvyys on ensiar­voisen tärkeää. Teemme myös yhteis­työtä kuntien kotout­ta­mis­pal­ve­lujen kanssa ja huoleh­dimme, että kansain­vä­lisiä työnte­ki­jöitä on samassa työyk­si­kössä vähintään kaksi, jolloin sopeu­tu­minen uuteen ympäristöön on helpompaa, Manninen kertoo.

Lisäksi on tärkeää pereh­dyttää uudet työnte­kijät huolella ja tukea heidän integroi­tu­mis­tansa osaksi työyh­teisöjä. Jokai­sella työnte­ki­jällä tulisi olla tunne, että kuuluu työyh­teisöön omana itsenään. 

– Erilaisuus ja erilaiset tavat ajatella on rikkaus työyh­tei­söissä. Voimme oppia toinen toisel­tamme ja kehittää näin toimin­taamme, Manninen muistuttaa.

Siun sotessa kansain­vä­listä rekry­tointia toteu­tetaan eri yhteis­työ­kump­pa­neiden kanssa. Yhteis­työtä on jo tehty Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayhtymä Riverian kanssa ja tulevissa rekry­toin­neissa tehdään yhteis­työtä myös Temporen kanssa. Lisäksi Siun sote on mukana Itä-Suomen yhteis­työ­alueen hyvin­voin­tia­lueiden kilpai­lu­tuk­sessa, jossa haetaan kansain­vä­lisen rekry­toinnin palve­lun­tuot­tajaa, joka tuo hoito- ja hoiva­hen­ki­löstöä EU- ja ETA-alueen ulkopuo­li­sista maista. 

– Meidän on oltava avara­kat­seisia, jotta voimme ratkaista tulevai­suuden haasteet henki­löstön riittä­vyy­dessä. Jokainen työntekijä on meille yhtä tärkeä kulttuu­ri­sesta taustastaan riippu­matta, Manninen kiteyttää.