Valvira tiuken­ta­massa sosiaa­li­työn­te­kijän sijais­kel­poi­suutta – hyvin­voin­tia­lueet ja Helsinki: muutokset vaaran­tavat sosiaa­lityön asiakas­tur­val­li­suutta

Hyvin­voin­tia­lueiden ja Helsingin kaupungin yhteis­tiedote:

Valvira on muuttanut sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vissä tilapäi­sesti toimi­misen ohjeis­tusta. Uuden ohjeis­tuksen mukaan sijaisena toimivia sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä putoaisi pois sosiaa­lityön vahvuu­desta ja linjauksen mukaan avoimessa yliopis­tossa sosiaa­lityön opintoja opiskelleet eivät enää olisi sijais­kel­poisia. Kaikki hyvin­voin­tia­lueet ja Helsingin kaupungin sosiaali‑, terveys- ja pelas­tus­toimi ovat allekir­joit­taneet sosiaali- ja terveys­mi­nis­te­riöön ja Valvi­ralle lähetetyn vetoo­muksen, jossa vaaditaan ohjeen uudelleen arviointia kiireel­li­sessä aikatau­lussa. Muuttu­neella ohjeis­tuk­sella on vakavia seurauksia, jotka voivat johtaa asiak­kaiden perus­oi­keuksien toteu­tu­misen sekä asiakas­tur­val­li­suuden vaaran­tu­miseen.

Lain ja Valviran aiemman ohjeen perus­teella hyvin­voin­tia­lueet ovat voineet palkata sosiaa­li­työn­te­kijän sijai­siksi henki­löitä, jotka olivat yliopis­tossa kirjoilla pääai­neenaan sosiaa­lityö ja jotka olivat suorit­taneet hyväk­sy­tysti sosiaa­lityön perus- ja aineo­pinnot sekä käytännön harjoit­telun ja heidän lisäkseen henkilöt, jotka olivat suorit­taneet avoimessa yliopis­tossa hyväk­sy­tysti sosiaa­lityön perus- ja aineo­pinnot sekä käytännön harjoit­telun, ja lisäksi aiemmin suorit­taneet sosio­nomin tutkinnon tai sosiaa­lia­lalle sovel­tuvan ylemmän yliopis­tol­lisen tutkinnon.

Valviran heinä­kuussa 2023 tekemän ohjeen mukaan sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vissä voi toimia tilapäi­sesti enintään vuoden ajan sosiaa­li­työn­te­kijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorit­tanut hyväk­sy­tysti sosiaa­lityön aineo­pinnot ja käytännön harjoit­telun. Vetoo­muk­sessa koros­tetaan, että avoimessa yliopis­tossa sosiaa­li­työtä opiske­levat ovat usein taustaltaan esimer­kiksi sosio­nomeja, joilla on pitkä työko­kemus ja pereh­ty­neisyys alalta. Sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löistä annettu laki (817/2015) 12 § ei ole muuttunut.

Valviran ohjeis­tuksen äkillinen muutos koskee tällä hetkellä hyvin­voin­tia­lueilla ja Helsingin sosiaali- ja terveys­toi­messa yhteensä 521 tilapäi­sesti sosiaa­li­työn­te­kijänä toimivaa työnte­kijää. Näistä sosiaa­li­työn­te­ki­jöistä noin 50 prosenttia on suorit­tanut sosiaa­lityön opintoja avoimessa yliopis­tossa eikä heillä ole voimassa olevaa tutkinto-oikeutta yliopis­tossa. Ellei ohjeis­tukseen saada pikaista muutosta, nyt sijaisena toimivia sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä putoaisi pois sosiaa­lityön vahvuu­desta ja lisäksi uuden linjauksen mukaan avoimessa yliopis­tossa sosiaa­lityön opintoja opiskelleet eivät enää olisi sijais­kel­poisia.

Sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden saatavuus Suomessa on pitkä­ai­kainen ongelma. Yli 260 sijais­kel­poi­suuden täyttävän sosiaa­lityön opiske­lijan rekry­toi­minen henki­lös­tö­pu­lasta kärsivän sosiaa­li­toimen sekto­rille on mahdoton tehtävä.

Tiuken­tunut ohje johtaa asiakas­tur­val­li­suuden vaaran­tu­miseen sosiaa­li­työssä

Valviran kiris­ty­neellä ohjeella on merkit­täviä kielteisiä vaiku­tuksia lakisää­teisten velvoit­teiden ja asiakastyön toteut­ta­miseen. Saman aikai­sesti hyvin­voin­tia­lueilla ja Helsin­gissä sosiaali- ja terveys­toi­messa valmis­tau­dutaan lasten­suo­je­lulain muutokseen. Vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaa­valla sosiaa­li­työn­te­ki­jällä saa olla asiak­kaanaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Yksistään tällä muutok­sella on isoja vaiku­tuksia sosiaa­li­työn­te­ki­jöiden saata­vuuteen ja riittä­vyyteen Suomessa.

Suurin sosiaa­lityön osa-alue on lasten­suojelu. Ohjeis­tuksen muutoksen vaiku­tukset kohden­tuvat erityi­sesti lasten­suo­jelun tarpeessa oleviin lapsiin. Ohje johtaa hyvin­voin­tia­lueilla tilan­teeseen, jossa lakisää­teisten tehtävien toteut­ta­minen ja määrä­ajoissa pysyminen vaikeutuu ja asiakas­tur­val­lisuus sekä lapsen ja asiakkaan oikeus saada palvelua vaaran­tuvat.

Valviran ohjeen täytän­töön­panon seurauksena pelkästään Helsin­gissä arvioidaan noin 720 lapsen jäävän lasten­suo­je­lussa ilman lapsen asioista vastaavaa sosiaa­li­työn­te­kijää, lasten­suo­jelun tarpeen arviointien määrä­ai­kojen ylittyvän kuukausittain vähintään 100 lapsen osalta sekä jälki­huol­lossa 350 nuoren ja 2 500 aikuis­so­si­aa­li­työssä erityistä tukea tarvit­sevan asiakkaan jäävän ilman sosiaa­li­työn­te­kijää. Vammais­pal­ve­luissa asiak­kaiden tilanteet kriisiy­tyvät, käsit­te­lyajat venyvät ja vammais­pal­ve­lulain mukaisten päätösten tekeminen vaarantuu.

Sosiaa­li­työn­te­kijän työteh­tävät eri palve­luissa eroavat huomat­ta­vasti toisistaan, eikä työnte­ki­jöiden siirtä­minen tehtä­vistä toiseen ole yksin­ker­taista. Uuden työnte­kijän työhön pereh­ty­minen ja omiin asiak­kaisiin tutus­tu­minen on aikaa vievä prosessi. Mikäli avoimeen tehtävään ei saada kelpoista sosiaa­li­työn­te­kijää eikä tehtä­vässä toimineen sijaisen sopimusta voida uusia, vaaran­netaan asiakas­suhteen jatkuvuus ja aiheu­tetaan haittaa asiak­kaalle.