Pelas­tus­toimen ja ensihoidon palve­lu­ta­so­pää­tök­sissä määri­tellään palve­lutaso

Pelas­tus­toimen ja ensihoidon palve­lu­ta­so­pää­tök­sissä määri­tellään se, kuinka Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote järjestää pelas­tus­toi­melle ja ensihoi­dolle kuuluvat lakisää­teiset ja muut palve­lu­ta­so­pää­tök­sissä sovitut tehtävät. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen turval­li­suuden ja varau­tu­misen lauta­kunta käsitteli päätöksiä kokouk­sessaan. Palve­lu­ta­so­pää­tökset sisäl­tävät suunni­telmat palve­lu­ta­sojen kehit­tä­mi­sestä vuoden 2027 loppuun mennessä. Palve­lu­ta­so­pää­töstä laadit­taessa pelas­tus­laitos on huomioinut kansal­li­sesti ja maakunnan merkit­tävät riskit. Tavoit­teiden määrit­te­lyssä on huomioitu myös hyvin­voin­tia­lueen strategia ja valtio­neu­voston vahvis­tamat valta­kun­nal­liset strate­giset tavoitteet pelas­tus­toimen järjes­tä­mi­selle. Pelas­tus­laitos sitoutuu toimin­nassaan sekä hyvin­voin­tia­lueen että kansal­lisiin pelas­tus­toimen tavoit­teisiin ja arvoihin.

Pelas­tus­toimen painopisteet tulevalle palve­lu­ta­so­pää­tös­kau­delle:

Tulevan palve­lu­ta­so­pää­tös­kauden aikana pelas­tus­toimen toimin­ta­val­miuden perus­ra­ken­teiden kehit­tä­mistä jatketaan, jotta se saadaan vastaamaan muuttu­nutta toimin­taym­pä­ristöä ja onnet­to­muus­riskejä. Keskeiset tunnis­tetut muutokset ja niiden vaiku­tukset pelas­tus­lai­toksen toimintaan ovat:

Ensihoidon palve­lu­ta­so­pää­tök­sessä koros­tuvat ensihoidon johta­mis­jär­jes­telmän uudis­ta­minen ja yhteistyön tiivis­tä­minen

Pelas­tuslain edellyt­tämien lakisää­teisten palve­lujen lisäksi pelas­tus­laitos tuottaa ensihoi­to­pal­velut Pohjois-Karja­lassa. Ensihoidon palve­lu­ta­so­pää­töksen tavoit­teena on tavoittaa valtaosa alueen ensihoitoa tarvit­se­vista potilaista tavan­omai­sesta elinym­pä­ris­töstään (esimer­kiksi koti, työpaikka) määri­tel­lyissä tavoi­tea­joissa.

Ensihoidon palve­lu­ta­so­pää­töksen sisältö painottuu potilaiden saaman palvelun ja hoidon alkamisen aikavii­ve­kri­tee­reihin, joihin ei esitetä muutoksia aiempaan palve­lu­ta­so­pää­tökseen nähden.

– Ensihoi­dossa yksik­kö­määrä- ja tavoi­teajat säilyvät entisellään. Uutta ja hyvin tarpeel­lista on ensihoidon johta­mis­jär­jes­telmän uudis­ta­minen, kertoo ylihoitaja ja palve­lu­pääl­likkö Päivi Heikkinen.

Ensihoidon painopisteet tulevalle palve­lu­ta­so­pää­tös­kau­delle:

Ensihoidon ja pelas­tus­toimen palve­lu­ta­so­pää­tökset on valmis­teltu tiiviissä yhteis­työssä ja ne muodos­tavat pelas­tus­lai­toksen palve­lu­tuo­tantoon yhtenäisen kokonai­suuden, joka mahdol­listaa integroidun palve­lu­tuo­tannon ensihoidon, pelas­tus­toimen, yhteis­päi­vys­tyksen ja kotiin palve­lujen vietävien osalta.

Seuraavat askeleet ja päätök­senteko

Pohjois-Karjalan kunnat ja Itä-Suomen aluehal­lin­to­vi­rasto ovat jo lausuneet pelas­tus­toimen palve­lu­ta­so­pää­tök­sestä. Seuraa­vaksi palve­lu­ta­so­pää­tökset etenevät hyvin­voin­tia­lueen aluehal­li­tuksen käsit­telyyn, jonka jälkeen hyvin­voin­tia­lueen alueval­tuusto päättää molem­mista palve­lu­ta­so­pää­tök­sistä yhdessä hyvin­voin­tia­lueen talous­arvion kanssa.

Turval­li­suuden ja varau­tu­misen lauta­kunta esittää aluehal­li­tuk­selle ja edelleen alueval­tuus­tolle, että palve­lu­ta­so­pää­tökset hyväk­sytään sekä talous­ar­viossa ja talous­suun­ni­tel­massa vuosille 2024–2027 ja määrä­rahat varataan kehit­tä­mis­suun­ni­telman mukaisten toimen­pi­teiden toteut­ta­miseen.

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue valmis­telee ensi vuoden talous­arvion 15 miljoonaa euroa alijää­mäi­seksi, jotta palvelut saadaan lakisää­tei­selle tasolle. Lisäpa­nos­tuksia tarvitaan perus­ter­vey­den­huollon ja erikois­sai­raan­hoidon hoito­ta­kuuseen, ikään­ty­neiden asumis­pal­ve­luihin, lapsi­per­he­pal­ve­luihin sekä edellä mainit­tujen pelas­tus­pal­ve­lujen kehit­tä­miseen.

Vaiku­tukset maakunnan asukkaiden turval­li­suuteen

Mikäli palve­lu­ta­so­pää­tökset ja ensi vuoden talous­arvio hyväk­sytään joulukuun alueval­tuuston kokouk­sessa esityksen mukai­sesti, pelastus- ja ensihoi­to­pal­ve­lujen palve­lutaso ei heikkenisi, vaan päinvastoin palve­lu­tasoa kehitet­täisiin tulevina vuosina. Pelas­tus­johtaja Markus Viita­niemi pitää tärkeänä maakunnan asukkaiden turval­li­suuden näkökul­masta, että pelas­tus­lai­toksen tuottamat palvelut säilyvät jatkos­sakin lähipal­ve­luina ja tarvittava apu tulee hätäti­lan­teissa riittävän nopeasti.

– Hyvin­voin­tia­lueen tavoit­teena on tiukasta talou­del­li­sesta tilan­teesta huoli­matta panostaa lakisää­teisten palve­luiden paran­ta­miseen. Pelas­tus­toimen palve­lu­tason paran­ta­minen ja toimin­ta­val­mius­puut­teiden korjaa­minen ovat mukana näissä panos­tuk­sissa ja ne on huomioitu myös talous­ar­vio­val­mis­te­lussa. Kiris­tynyt turval­li­suus­ti­lanne huomioiden paitsi päivit­täisen perus­val­miuden on oltava hyvällä tasolla, niin myös väestö­suo­je­lu­val­miuteen ja poikkeus­o­loihin varau­tu­miseen on panos­tettava, pelas­tus­johtaja Markus Viita­niemi summaa.

Turval­li­suuden ja varau­tu­misen lauta­kunnan 16.11.2023 kokouksen pöytä­kirja Siun soten Dynasty-tieto­pal­ve­lussa.