Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan sairaan­hoitaja sai valta­kun­nal­lisen Nouseva tähti ‑tunnus­tuksen

Vatsae­lin­ki­rur­gisen osaston eli 2G:n käytä­vällä vastaan tulee Ulrika Huuri­nainen, 44, katse täynnä lämpöä. Empaat­ti­seksi ja sosiaa­li­seksi itseään kuvaileva Huuri­nainen sulat­telee vielä sitä, että hän saanut Suomen Sairaan­hoi­tajien Nouseva tähti ‑palkinnon. Tunnustus jaettiin perjan­taina 10.11.2023. Tunnustus tuli sairaan­hoi­ta­jalle itselleen täysin yllätyksenä.

Onhan se sydäntä lämmittävä tunne, kun työyh­teisö on halunnut ehdottaa minua saajaksi. Se lisää omaa ammatil­lista itsevar­muuttani, Huuri­nainen makus­telee.

Nouseva tähti ‑tunnus­tuksen tavoit­teena on nostaa esille uransa alussa olevia sairaan­hoi­tajia, joilla on myönteinen asenne työhön. Valin­ta­kri­teerien mukaan tunnus­tuksen saavan hoitajan tulee olla esimer­kil­linen ja osoittaa kehit­tävää otetta työssään. Ulrika Huuri­naisen valinnan tarkem­missa perus­te­luissa sanotaan, että hän luo myönteistä ilmapiiriä tiimissä omalla valoi­salla olemuk­sellaan. Hänellä on kykyä löytää myönteisiä puolia ja voima­varoja haasteel­li­sis­sakin tilan­teissa.

Alanvaihtaja viihtyy uudessa työssään

Ulrika Huuri­nainen työskenteli aiemmin linja-auton­kul­jet­tajana, kunnes päätti vaihtaa alaa.

Suvustani moni on hoitoa­lalla. Sen vuoksi sanoin, että minusta ei ihan periaat­tees­takaan ikinä tule hoitoalan tekijää. Ja nyt olen ammatin­vaihtaja, olen todella paljon tykännyt, Huuri­nainen naurahtaa.

Hän näkee yhtäläi­syyksiä nykyi­sessä ja aiemmassa työssään: molem­missa tehdään vastuul­lista työtä ja ollaan ihmisten kanssa tekemi­sissä. Hänen miehensä työsken­telee yhä linja-auton­kul­jet­tajana.
Huuri­nainen tuli Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan 2G-osastolle 1,5 vuotta sitten opintoi­hinsa kuuluvaan syven­tävään harjoit­teluun, jonka jälkeen jäi jo suoraan valmis­tu­mi­sensa jälkeen kesätöihin ja sai pian vakituisen toimen. Hän pitää osastolla työsken­te­lystä, sillä se tarjoaa haastetta ja oppia, jota ei välttä­mättä saa muualta.

Vatsae­lin­ki­rur­ginen toiminta on vahvasti päivys­tyk­sel­listä, ja 80 prosenttia sisää­no­tosta tapahtuu päivys­tyksen kautta. Osastolla hoidetaan esimer­kiksi haima‑, avanne- ja syöpä­po­ti­laita. Sairaan­hoi­tajan työ osastolla liittyy potilaan voinnin seuraa­miseen, neste‑, ravit­semus- ja lääke­hoitoon sekä potilailla usein olevien perus­sai­rauksien hoitoon. Huuri­nainen kertoo, että lääkä­ri­kierron aikana hoitaja on tärkeässä roolissa. Hoitaja antaa oman arvionsa potilaasta, sillä kaikki eivät oman kuntonsa vuoksi pysty sitä itse tekemään.

Osasto on vaativa paikka, sillä meillä hoidetaan hyvin sairaita potilaita. Meillä on tiimi­mal­li­työs­kentely, joten töitä tehdään aina yhdessä. Meillä on rautaisia ammat­ti­laisia, joilta uskaltaa kysyä neuvoa. Myös esihen­kilöt osallis­tuvat kenttä­työhön, ja yhtä lailla heiltä voi kysyä apua.

Huuri­naisen mukaan uusille työnte­ki­jöille on pereh­dy­tys­vuoroja, ja aluksi uusi työtekijä saa työpa­rikseen kokeneen sairaan­hoi­tajan. Hän kiittelee, että osastolla suhtau­dutaan lisäkou­lut­tau­tu­miseen myöntei­sesti, mikä antaa mahdol­li­suuden oman osaami­sensa kehit­tä­miseen. Nouseva tähti ‑tunnus­tuksen saanut Huuri­nainen nostaa esille positii­visen palautteen merki­tyksen. Se antaa jaksa­mista työhön ja vaikuttaa alalla pysymiseen.

Hoitoa­lasta puhutaan yleisesti negatii­vi­sesti, vaikka pitäisi tuoda nykyistä enemmän hyviä puolia esille. Tämä ei ole helpoin ammatti, mutta tässä saa olla ihmisten kanssa tekemi­sissä ja tehdä monipuo­lista, vaihte­levaa työtä. Näet, kun ihminen paranee. Tämä työ antaa myös itselle paljon. On itsestä kiinni, kuinka paljon haluaa omaa osaamistaan kehittää.

Täällä on huippu­po­rukka ja ‑esihen­kilöt. Meillä on hirmukiva työyh­teisö, Ulrika Huuri­nainen jatkaa.