Tekno­logia ja digitaa­lisuus vahvasti mukana ikään­ty­neiden palve­luissa

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue — Siun soten ikään­ty­neiden palve­luissa hyödyn­netään aktii­vis­testi erilaisia tekno­lo­gisia ja digitaa­lisia ratkaisuja. Esimer­kiksi lääkean­nos­te­lu­ro­botteja oli käytössä syyskuun alussa kaikkiaan 465 Siun soten kotihoidon asiak­kaalla.

Vuonna 2022 lääkean­nos­te­lu­ro­bottien kautta annettiin kaikkiaan yli 400 000 lääkean­nosta. Määrä lisääntyi edellis­vuo­desta reilulla 36 000 annok­sella. Siun sote oli yksi ensim­mäi­sistä alueista, joka otti lääkean­nos­te­lu­ro­botit käyttöönsä. 

Lääkean­nos­te­lu­ro­bottien lisäksi erilaista tekno­logiaa on hyödyn­netty koko Siun soten olemas­saolon ajan ikään­ty­neiden turva­pal­ve­luissa. 

− Usein ensim­mäinen tekno­lo­ginen ratkaisu ikään­ty­neellä on turva­pu­helin. Toimin­ta­kyvyn tai tervey­den­tilan heiken­ty­misen myötä käyttöön voi tulla sitten muita ratkaisuja, kuten turva­lait­teita, lääkean­nos­telija tai kuvapu­helin, palve­lusuun­nit­telija Jaana Nykänen arjen tukipal­ve­luista kertoo. 

Turva­pu­he­limia on käytössä Siun soten alueella noin 2 900 asiak­kaalla. Poistu­mis­val­vontaa eli laitetta, joka antaa hälytyksen kotoa poistut­taessa esim. yöaikaan, käyttää tällä hetkellä noin 130 muisti­sai­rasta henkilöä. Monella ikään­ty­neillä on käytössään myös palova­roit­timia, häkähä­lyt­timiä ja liesi­vahteja, joiden hälytykset lähtevät automaat­ti­sesti Siun soten turva­pu­he­lin­kes­kukseen. 

− Lisäksi käytössä olevat paikan­net­tavat turva­kellot on koettu toimi­viksi. Turva­kello turvaa ulkona liikku­mista, kun asiakas voi tehdä hälytyksen esimer­kiksi lenkillä ollessaan, jos vaikka kaatuu tai ei löydä kotiin. Asiakkaan tekemä hälytys menee turva­pu­he­lin­kes­kuksen kautta asiakkaan autta­jaksi nimetylle lähei­selle. Läheinen voi sitten katsoa kellon käyttäjän sijainnin ja mennä paikalle. Kelloon on myös mahdol­lista asettaa virtu­aa­linen liikku­mi­salue. Jos kellon käyttäjä menee alueelta ulos, syntyy siitä automaat­tinen hälytys, Nykänen sanoo.

Tuvapuhelin ikäihmisen ranteessa

Etähoi­vassa aikaa ei kulu matkus­ta­miseen

Tekno­logiaa hyödyn­netään ikäih­misten kotihoi­dossa myös etähoi­vassa. Etähoiva tarkoittaa sitä, että osa asiakkaan kotihoidon käynneistä toteu­tetaan etänä kuva ja ääniyh­teyden välityk­sellä. 

Kotihoidon etähoiva on keski­tetty Siun sotessa Etähoiva Santraan, jossa työsken­telee 20 hoitajaa. Syyskuun alussa asiak­kaita oli kaikkiaan 163 eri puolilla maakuntaa. Tällä hetkellä kuukausittain etänä toteu­tetaan noin 7300 kotihoidon käyntiä, eli liki 90 000 käyntiä vuodessa. Pitkien välimat­kojen maakun­nassa etähoiva helpottaa palve­lujen järjes­tä­mistä. 

− Etäyh­tey­dellä voidaan helposti ja nopeasti suorittaa kotihoidon käynti ilman, että työntekijä käyttää aikaa matkus­ta­miseen asiakkaan kotiin. Etähoi­vassa työsken­te­levät kotihoidon työnte­kijät pereh­dy­tetään asiakkaan ohjaa­miseen ja itsenäisen toiminnan tukemiseen, palve­lu­pääl­likkö Anne-Marie Andersson kertoo.

Etäyhteys taipuu myös kuntou­tukseen ja vapaa-ajanviettoon

Siun sotessa video­yh­teyttä hyödyn­netään myös ikään­ty­neiden kuntou­tukseen. Video­yh­teyden kautta onnis­tuvat niin yksilö- kuin ryhmä­kun­toutus.

− Siun sote on tietääk­semme ensim­mäinen hyvin­voin­tialue, joka on alkanut hyödyntää video­yh­tey­del­lisiä lääkean­nos­te­lu­ro­botteja kuntou­tuk­sessa. Fysio- ja toimin­ta­te­ra­peut­timme tekevät tällä hetkellä yksilö­kun­tou­tusta kotihoidon kuvapu­he­li­na­siak­kaille. Myös ryhmä­toi­minta on käynnis­tynyt, Nykänen sanoo. 

Tekno­logia mahdol­listaa myös yhdes­säolon ja harras­ta­misen välimat­koista riippu­matta. Tulevai­suuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille ‑hankkeessa kokeiltiin esimer­kiksi lukupiirin toteut­ta­mista kuvapu­he­li­mella.

− Viiden asiakkaan ryhmä kokoontui kerran viikossa keskus­te­lemaan luetuista kirjoista tai lehdistä. Kuvapu­he­limen välityk­sellä katsottiin myös kirjal­li­suuteen liittyviä videoita. Asiakkaat pitivät lukupii­ristä ja meille ammat­ti­lai­sille se antoi uusia näkökulmia etäpal­ve­lujen mahdol­li­suuksiin ja kehit­tä­miseen, iloitsee Nykänen.  

Puhelinta pidetään kädessä, pöydällä näkyy tablet-laite

Tekno­lo­giaan suhtau­dutaan pääsään­töi­sesti positii­vi­sesti

Tekno­logian ja digitaa­listen palve­lujen käyttöön liittyy monen­laisia asenteita ja tunteita. Ikään­ty­neiden palve­luissa asenteissa on näkynyt muutosta vuosien varrella.

− Kun tietoa on nyt saata­villa aiempaa enemmän, niin myös asenteet ovat muuttuneet. Pääsään­töi­sesti ikään­tyneet suhtau­tuvat tekno­lo­giaan myöntei­sesti, Nykänen pohtii.

Kaikki ikään­ty­neiden palvelut perus­tuvat asiakkaan palve­lu­tarpeen arviointiin, niin myös tekno­lo­giset ratkaisut. Palve­lu­tarpeen arvioinnin yhtey­dessä ammat­ti­lainen arvioi mitä hyötyä palvelu asiak­kaalle toisi ja onko asiakkaan mahdol­li­suuksia ja haluk­kuutta käyttää tekno­lo­gisia tai digitaa­lisia ratkaisuja osana hoitoaan.

− Se, että sopiiko jokin tekno­lo­ginen ratkaisu asiak­kaalle, riippuu täysin asiak­kaasta. Meillä on asiak­kaita, jotka eivät halua vaikkapa kotihoidon käyntiä, mutta ovat valmiita ottamaan palvelun kuvapu­he­limen välityk­sellä. Silloin tekno­lo­gialla tuetaan kotona asumista ja saadaan, vaikka lääke­hoito toteu­tumaan ajallaan. Tämä mahdol­listaa sen, että asiakas voi asua pidempään kotona kevyillä palve­luilla, Nykänen toteaa.

 

Lisää aiheesta:

”Näitä laitteita pitää vain rohkeasti räplätä” – Kitee­läinen Kari Parkkonen kannustaa tutus­tumaan rohkeasti tekno­lo­giaan