Neuvot­telut Nurmeksen laajan palvelun sote-aseman ja sen vaiku­tusa­lueen palve­lujen järjes­tä­mis­suun­ni­tel­masta käynnis­tyivät

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman toimeenpano on käynnis­ty­mässä ensim­mäisenä Nurmeksen ja Juuan alueella. Palve­lu­verkon toimeen­panoon liittyvät muutokset ja niiden vaiku­tukset henki­löstöön käydään läpi yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luissa. Neuvot­telut etenevät yksi laajan palvelun sote-asema ja sieltä käsin tuotet­tavat liikkuvat lähipal­velut kerrallaan.

Neuvot­te­luissa 7. maalis­kuuta käsiteltiin suunni­telmia Nurmeksen ja Juuan palve­lujen järjes­tä­mi­sestä. Neuvot­te­lussa käytiin läpi yleisesti palve­lu­verk­ko­suun­ni­telman taustoja ja tarpeita muutok­selle sekä Nurmeksen ja Juuan nykyisiä palveluja. Neuvot­teluja jatketaan Nurmeksen ja Juuan alueen osalta maanan­taina 18.3.2024 järjes­tet­tä­vällä toisella neuvot­te­lu­ker­ralla. Asiasta viestitään neuvot­te­lujen jälkeen aikai­sintaan seuraavana päivänä.

Jokaisen seitsemän laajan palvelun sote-aseman alueen palve­lujen järjes­tä­mis­suun­ni­telma lähetetään lausun­noille yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lujen aikana. Lausunnot pyydetään kunkin alueen kunnilta sekä hyvin­voin­tia­lueen lauta­kun­nilta ja vaikut­ta­mis­toi­mie­li­miltä. Päätös palve­lujen järjes­tä­mi­sestä kullakin sote-asemalla ja sen vaiku­tusa­lu­eella tehdään vasta lausun­to­kier­roksen jälkeen.

Palvelut perus­tuvat väestön tarpeisiin – sairas­ta­vuuteen peilaten Pohjois-Karjala on väestö­mää­räänsä suurempi maakunta 

Alueval­tuuston kesäkuussa 2023 hyväk­sy­mässä hyvin­voin­tia­lueen palve­lustra­tegian keskeisenä ajatuksena on se, että palvelut perus­tuvat paikal­liseen ja alueel­liseen palve­lu­tar­peeseen. Perus­ter­vey­den­huollon palve­lu­tar­vetta peilataan sairas­ta­vuusin­deksiin, ei suoraan väestö­määrään. Pohjois-Karja­lassa on reilut 162 000 asukasta. Koska Pohjois-Karjalan väestön sairas­tavuus on korkeampaa kuin valta­kun­nassa keski­määrin, tarvitaan palveluja enemmän kuin pelkän väestö­määrän perus­teella voisi olettaa:

- Käytän­nössä hyvin­voin­tia­lueen täytyy suunni­tella tuotta­vansa Pohjois-Karja­lassa palveluja yli 195 000 hengen väestö­mää­rälle, kun sairas­ta­vuu­desta johtuva palve­lu­tarve otetaan huomioon, henki­lös­tö­johtaja Pirjo Manninen havain­nol­listaa.  

Lähtö­kohtana on ollut myös se, että laajan palvelun sote-asema olisi korkeintaan 40 minuutin ajomatkan päässä 95 prosen­tille pohjois­kar­ja­lai­sista. Laajan palvelun sote-asemia on seitsemän, joista kunkin väestö­pohja on noin 10 000–15 000 asukasta. Laajan palvelun sote-asemien palve­lu­va­li­koima on pääasiassa yhtenäinen, samoin perus­au­kio­loajat. Perus­ter­vey­den­huollon osasto­hoito, kuvan­ta­mis­pal­velut ja ns. kivija­lassa toimivat hammas­hoi­tolat on suunni­teltu keski­tet­tävän laajan palvelun sote-asemille. Alueel­liset tarpeet ja erityis­piirteet kuitenkin otetaan huomioon. Kaikissa niissä kunnissa, joissa ei ole laajan palvelun sote-asemaa, on jatkos­sakin sote-palve­lujen kiinteä toimi­paikka. 

Laajan palvelun sote-asemilta tuotetaan liikkuvat lähipal­velut lähia­lu­eelle. Liikkuvia lähipal­veluja toteu­tetaan usealla eri tavalla. Laajan palvelun sote-asema on työyh­teisö myös liikku­valle henki­lös­tölle, jolloin muun muassa työyh­teisön tuki, mento­rointi, konsul­taatiot ja sijais­tukset pystytään järjes­tämään helpommin.