Hyvin­voin­tia­lueiden lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen johtajien kannanotto: Opiske­lu­huollon siirtä­minen kuntiin voisi heikentää palveluja

Hyvin­voin­tia­lueiden lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen johtajien yhteinen kannanotto:

Sote-uudis­tuk­sessa opiske­lu­huollon palvelut yhdis­tettiin kokonai­suutena muihin hyvin­voin­tia­lueen palve­luihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiske­lu­huollon eli koulu­ter­vey­den­hoi­tajan ja koulu­lää­kärin sekä psykologi- ja kuraat­to­ri­pal­ve­lujen siirtä­minen kuntiin pian sote-uudis­tuksen jälkeen aiheut­taisi merkit­täviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palve­lulle, arvioivat hyvin­voin­tia­lueiden lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen johtajat.

Siirto tekisi tyhjäksi puolen­toista vuoden kehitystyön ja aiheut­taisi opiske­lu­huollon henki­lös­tölle kohtuu­tonta kuormi­tusta.

Opiske­lu­huollon henki­lös­tö­ti­lanne on paran­tunut hyvin­voin­tia­lueiden aloitettua toimin­tansa

Hyvin­voin­tia­lueet ovat onnis­tuneet ensim­mäisen toimin­ta­vuo­tensa aikana houkut­te­lemaan koulu- ja opiske­lu­huollon pariin lisää henki­lö­kuntaa. Esimer­kiksi psyko­logeja ja kuraat­toreja on onnis­tuttu rekry­toimaan huoli­matta siitä, että Suomessa on julki­sella sekto­rilla vallinnut pitkään psyko­lo­gipula.

“Tänä päivänä useam­malla nuorella on mahdol­lisuus tavata opiske­lu­huollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten”, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvin­voin­tia­lueen lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen palve­lu­lin­ja­johtaja.

Merkit­tä­vimpiä perus­teita opiske­lu­huollon siirty­mi­selle hyvin­voin­tia­lueille olivat puutteet alueel­li­sessa yhden­ver­tai­suu­dessa. Eri kunnissa pääsy opiske­lu­huollon palve­luihin vaihteli huomat­ta­vasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvin­voinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palve­lujen siirto veisi opiske­lu­huollon etääm­mälle muista sote-palve­luista

Opiske­lu­huollon palve­lujen siirty­minen kuntiin voisi heikentää opiske­lu­huollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palve­luihin.

“Opiske­lu­huollon tehtävänä on varhainen puuttu­minen ongelmiin. Jos koulussa huomataan koros­tunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palve­luihin hyvin­voin­tia­lueen sisällä. Organi­saa­tio­rajat kasvat­tavat palve­lujen etäisyyttä toisistaan”, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvin­voin­tia­lueen lasten, nuorten ja perheiden palve­lua­lueen johtaja Mari Ahlström.

Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapah­tuvaan yhteis­työhön.

”Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudis­tuksen myötä eri toimi­joiden roolit yhtei­söl­li­sessä opiske­lu­huol­lossa ovat selkey­tyneet”, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaa­li­pal­ve­lujen toimia­lue­johtaja.

Siirty­minen osaksi laajemman hyvin­voin­tia­lueen toimintaa on tukenut erityi­sesti sellaisten kuntien opiske­lu­huoltoa, joissa omat resurssit palve­lujen järjes­tä­miseen ovat olleet muita vähäi­sempiä.

Esimer­kiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvin­voin­tia­lu­eella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilai­tosta. Näissä kunnissa opiske­lu­huol­lossa on ollut erittäin vähän työnte­ki­jöitä.

Hyvin­voin­tia­lueet ovat kehit­täneet opiske­lu­huoltoa aktii­vi­sesti

Hyvin­voin­tia­lueilla on toiminnan alun jälkeen käynnis­tynyt useita projekteja, joilla on tiivis­tetty opiske­lu­huollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palve­luihin.

Esimer­kiksi lasten ja nuorten mielen­ter­veyden kasva­neisiin haasteisiin on kehitetty porras­teinen hoito­malli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielen­ter­veyttä ennal­taeh­käi­se­västi yhtei­söl­li­sellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyk­sellä lievät mielen­ter­veyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kunta­rajat ylittäviä opiske­lu­huollon palveluja ja yhtenäis­tetty pirsta­leista asiakas- ja potilas­tie­to­jär­jes­telmien kokonai­suutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen johtajat vaativat työrauhaa opiske­lu­huollon palve­lujen kehit­tä­mi­seksi.

”Hyvin­voin­tia­lueille on nyt annettava aikaa kehittää opiske­lu­huoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvin­vointia voidaan tukea parhaalla mahdol­li­sella yhteis­työllä”, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvin­voin­tia­lueen lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen toimia­la­johtaja.

Kannanoton ovat allekir­joit­taneet Hyvin­voin­tia­lueiden lasten, nuorten ja perheiden palve­lujen johtajat:
Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvin­voin­tialue
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvin­voin­tialue
Marika Paasi­koski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvin­voin­tialue
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvin­voin­tialue
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvin­voin­tialue
Heli Kainu­lainen, Kymen­laakson hyvin­voin­tialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvin­voin­tialue
Etelä-Savon hyvin­voin­tialue
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvin­voin­tialue
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvin­voin­tialue
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvin­voin­tialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvin­voin­tialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvin­voin­tialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvin­voin­tialue
Jukka Lindberg, hyvin­voin­tia­lue­johtaja, Kainuun hyvin­voin­tialue
Johanna Korte­niemi, Lapin hyvin­voin­tialue
Ilona Kosken­niemi, Itä-Uudenmaan hyvin­voin­tialue
Sirkku Pekka­rinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvin­voin­tialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvin­voin­tialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvin­voin­tialue