Kevät­tul­vista maasto­pa­lo­kauteen

Kevät on siinä vaiheessa, että lumet viimein sulavat ja maasto on paikoin jo hyvinkin kuivaa. Samalla keväiset toimet puutar­hoissa ja pihoilla ovat käynnis­tyneet ja myös risujen poltot yleis­tyvät. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten pelas­tus­laitos haluaakin muistuttaa ihmisiä turval­li­sesta tulen käsit­te­lystä.

Maasto­palot tilas­tojen valossa

Vuosien 2017–2023 tilas­tojen mukaan maasto­pa­lo­kausi on alkanut 12.4.–7.5. välisenä aikana, keski­määrin maasto­pa­lo­kausi alkaa huhtikuun lopussa. Nyt runsas­lu­minen talvi ja sateinen kevät ovat selvästi myöhäs­tyt­täneet kauden alkamista.

Maasto­pa­lo­kausi loppuu syksyn sateiden myötä ja päätty­mi­sa­jan­koh­dassa on suuria eroja vuosien välillä. Vuosina 2017 ja 2018 kausi on loppunut jo elokuun puoli­vä­lissä. Vuonna 2019 maasto­paloja on ollut säännöl­li­sesti aina lokakuun alkuun saakka. Keski­määrin maasto­pa­lo­kausi päättyy syyskuun alussa. Maasto­pa­lo­kau­della tulipa­lojen määrä on kysei­sellä ajanjak­solla ollut pienem­millään vuonna 2017 46 kappa­letta ja enimmillään vuonna 2021 97 kappa­letta, keskiarvon ollessa 72.

– Vuosina 2017–2023 tapahtui yhteensä 514 maasto­paloa, joihin pelas­tus­laitos joutui puuttumaan. Näistä pystyttiin toteamaan ihmisten aiheut­ta­miksi 268 kappa­letta, siis yli puolet maasto­pa­loista maakun­nassa on ihmisen toimin­nasta aiheu­tu­neita, toteaa Pohjois-Karjalan pelas­tus­lai­toksen riskien­hal­lin­ta­pääl­likkö Janne Halonen.

Luonnon­ta­pah­tumat esimer­kiksi salamat ovat seuraa­vaksi yleisin syy (115 kappa­letta). Aina syy ei myöskään selviä, tällaisia tapauksia on ajanjak­solla ollut yhteensä 76 kpl paloista. Koneen tai laitteen viaksi on merkitty 17 tapausta. Eläimet ovat aiheut­taneet yhdeksän paloa. ”Muu syy” ‑luoki­tuksen alle on listattu yhteensä 29 tapausta.

Maasto­pa­lojen sytty­missyyt vuosina 2017–2023

• Salama 115 kpl
• Roskien/risujen poltto 101 kpl
• Ei voi arvioida 60 kpl
• Nuotio/grilli 50 kpl
• Kulotus 22 kpl
• Kuuma/hehkuva esine/tuhka 20 kpl
• Savuke tai muu tupakka 18 kpl
• Tahallaan sytytetty 12 kpl
• Lasten tulen­kä­sittely 11 kpl

Ihmisen toimin­nasta lähte­neitä paloja on ollut yhteensä 268 kappa­letta. Näistä tahal­lisia tai tuotta­muk­sel­lisia eli huoli­mat­to­muu­desta johtu­neita oli yhteensä 132 kappa­letta. Pelas­tus­lakia noudattaen pelas­tus­laitos tekee ilmoi­tuksen tahal­li­sesta tai huoli­mat­to­masta tulen­kä­sit­te­lystä polii­sille. Ilmoi­tus­me­nettely koskee myös siis varomat­to­masta tulen käsit­te­lystä karan­neita maasto- ja ruohik­ko­paloja.

– Menettely perustuu pelas­tuslain 41 pykälään, eikä se ole pelas­tus­lai­tok­selle mitenkään vapaa­eh­toinen tehtävä. Poliisin tehtävänä on sitten arvioida teon tahal­li­suutta ja seuraa­muksia, riskien­hal­lin­ta­pääl­likkö Janne Halonen kertoo. Noudata siis varovai­suutta tulen käsit­te­lyssä. Jokaisen on oltava huolel­linen ja varovainen tulipalon vaaran ja vahingon välttä­mi­seksi.

– Avotulen paikka on valittava siten, ettei siitä aiheudu palon leviä­mis­vaaraa joko maastoon tai raken­nukseen. Erityi­sesti kuivat olosuhteet ja tuuli aiheut­tavat leviä­mis­riskiä. On hyvä varata alkusam­mu­tus­vä­li­neistöä lähet­ty­ville ja osata myös niitä käyttää. Avotulen sytyttäjä on vastuussa tulesta, Janne Halonen muistuttaa.

Turval­lista tulen­kä­sit­telyä ja kevättä toivoo Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten pelas­tus­laitos.