KuuntelePohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten yhteisen tilannekeskuksen toiminta vakiinnutetaan kiinteäksi osaksi palvelujen kokonaisuutta. Tilannekeskuksen toimintaa kehitettiin vuoden 2023 aikana osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta. Hankkeen päätyttyä vuoden 2024 alusta toiminnan koordinaatio on jatkunut Siun sotessa pelastuslaitos ‑ja turvallisuuspalvelujen toimialueella palvellen koko hyvinvointialuetta yli toimialuerajojen.
Tilannekeskuksen tehtävänä on auttaa ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia erityisesti silloin kun asiakkaan palvelutarve on äkillinen, ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Tilannekeskus tukee osaltaan hyvinvointialueen palvelulupauksen toteuttamista: oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.
- Tilannekeskuksen vahvuus on siinä, että eri alojen ammattilaiset työskentelevät samassa tilassa. Yhteisessä toimitilassa toimiessa asiakkaan tai avuntarvitsijan asioita voidaan helposti ratkoa moniammatillisesti, jolloin avuntarvitsija saa tarvitsemansa avut tai palvelut sujuvammin, turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen sanoo.
Tilannekeskuksen toiminnan kehittämisellä on pyritty vastaamaan mm. henkilöstön riittävyyden haasteisiin sekä maakunnan ikäihmisten määrän ja sitä myötä heidän palvelujen tarpeensa kasvuun.
- Tilannekeskuksen tavoitteena on poistaa päällekkäistä työtä ja sen myötä lisätä käytössä olevaa resurssia. Tunnistimme haasteen, että suuressa organisaatiossa toimialueet voivat tehdä tietämättään päällekkäistä työtä. Asiakkaalle tämä voi näyttäytyä niin, että useampi ihminen selvittää samoja asioista, vaikka asia voisi hyvin tulla hoidetuksi yhden ammattilaisen kautta. Tähän haasteeseen yhteinen tilannekuva tuo ratkaisuja, Nevalainen toteaa.
Esimerkkinä päällekkäisen työn vähentämisestä toimii ensihoidon virtuaaliyksikkö, joka aloitti toimintansa tilannekeskuksessa huhtikuussa 2023. Virtuaaliyksikkö saa tehtävänsä hätäkeskuksen kautta. Yksikölle ohjataan kiireettömät ensihoitotehtävät. Virtuaaliyksikkö saa noin 350 tehtävää kuukaudessa.
- Virtuaaliyksikön hoitaja kartoittaa avuntarvitsijan tarpeita eli asiakkaan luokse ei automaattisesti lähetetä esimerkiksi ambulanssia, vaan asiaa selvitetään tarkemmin, jolloin asiakas saa tarvitsemansa avun suoraan eikä esimerkiksi päivystyskäynnin kautta. Tehtävistä noin puolet päätyvät jonkun muun yhteistyötahon kuin ensihoidon tehtäviksi. Monesti ensiavun sijaan tarve on esimerkiksi sosiaalipalveluille, ensihoitopäällikkö Kari Törrönen sanoo.
Moniammatillista apua äkillisissä tilanteissa
Tilannekeskuksen päivittäiset tehtävät ovat usein äkillisiä ja nopeita ratkaisuja vaativia tehtäviä. Usein tehtävät tulevat tilannekeskukseen virka-ajan ulkopuolella tai viikonloppuisin.
- Esimerkiksi jos omaishoitaja sairastuu äkillisesti ja joutuu sairaalaan. Tällöin omaishoidettava tarvitsee apua. Tilannekeskuksen kautta omaishoidettavalle voidaan järjestää kotiin riittävät palvelut, jolla hän pärjää itsenäisesti kotona tai tarvittaessa omaishoidettavalle voidaan järjestellä tilapäinen asumispaikka omaishoitajan sairaalassa olon ajaksi. Näin omaishoidettavan ei tarvitse lähteä päivystykseen, vaan hän saa oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun avun moniammatillisen ratkaisun avulla, palveluesihenkilö Katri Tuulensola kertoo.
Tilannekeskus on varautunut toimimaan myös erilaisissa häiriötilanteissa.
- Olemme käyttäneet esimerkkinä kerrostalopaloa. Kerrostalopalossa pelastustoimella on oma roolinsa, ensihoitopalveluilla ja sosiaali- ja kriisipäivystyksellä omansa. Lisäksi tämän kaltainen kerrostalopalo tehtävä sitoo muitakin viranomaistahoja mm. poliisi, vesilaitos, sähköyhtiö sekä mahdollisesti ympäristöterveyden huolto. Joten yhteisen tilannekuvan saaminen ja moniammatillinen yhteistyö onkin erittäin tärkeää, valmiuspäällikkö Pasi Markkanen toteaa.
- Samoissa tiloissa työskentely ja tarvittavien tilannetietojen sekä tilannekuvien jakaminen eri ammattilaisten kesken antaa toiselle viranomaiselle aikaa valmistautumiseen ja varautumiseen, jos heille jokin rooli tehtävässä tulee. Eri viranomaistyön yhdistyessä eri asiakas ja potilasryhmät saavat parempaa ja oikea aikaisesti kohdennettua palvelua, Nevalainen kertoo.
Toiminnan kehittämistä jatketaan
Tilannekeskuksen perusta on nyt rakennettu ja yhteistyöstä on jo saatu hyviä kokemuksia. Toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Esimerkiksi reaaliaikaisen tilannekuvan luomiseen tarvitaan tueksi erilaisia järjestelmiä. Tällä hetkellä käytössä on nykyisten järjestelmien tuottamaa tietoa, mutta kuluvan vuoden tavoitteena on saada käyttöön myös uusia järjestelmiä.
- Järjestelmien avulla saamme esimerkiksi reaaliaikaisesti ammattilaisten käyttöön eri hoivayksiköiden paikkatilanteen. Tämä helpottaa mm. potilaiden jatkohoitopaikkoja järjesteltäessä. Lisäksi järjestelmien avulla voimme luoda turvaa ja ammatillista tukea yksin työskenteleville helpottamalla avun pyytämistä. Järjestelmät antavat meille jatkossa myös tietoa siitä, missä ammattilaisemme liikkuvat, jolloin pystymme ohjaamaan apua tarvitsevan luokse häntä lähellä olevan tarkoituksenmukaisimman ammattilaisen, valmiusasiantuntija Heikki Kärki kertoo.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten yhteisessä tilannekeskuksessa työskentelee päivystävä palomestari, ensihoidon kenttäjohtaja, kaksi ensihoidon työntekijää, kaksi ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaajaa ja sosiaaliohjaaja sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät. Lisäksi palvelusuunnittelija kehittää terveys- ja sairaalapalvelujen toimintaa tilannekeskuksessa ja valmiusasiantuntija koordinoi tilannekeskuksen toimintaa tilannekeskuksen siirryttyä Siun soten omaksi toiminnaksi.