Asiakkaan yksilöl­lisyys, aktii­visuus ja osallisuus entistä suurem­massa roolissa kotihoi­dossa

Ikään­tyneen kotona asumista voidaan tukea monipuo­li­sesti. Kotiin on mahdol­lista järjestää ikään­tyneen arkea tukevia tukipal­ve­luita, kuten siivousapua tai kaupassa asiointia. Toisaalta kotihoidon ja kotisai­raa­la­toi­minnan avulla ikään­ty­neelle voidaan tuoda kotiin hänen tarvit­se­mansa vaati­vakin hoito, kuten suonen­si­säi­sesti annettava lääke­hoito.

Kaikki kotiin annet­tavat palvelut perus­tuvat aina ikään­tyneen palve­lu­tarpeen arviointiin, jossa selvi­tetään asiakkaan toimin­ta­kykyä. Kotona toteu­tet­ta­villa palve­luilla tuetaan ikään­tyneen omatoi­mi­suutta ja arjen aktii­vi­suutta, jotta hänen toimin­ta­ky­kynsä pysyisi yllä ja jopa paran­tuisi.

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella — Siun sotessa on kehitetty Miun aktii­vinen arki ‑toimin­ta­malli, joka on käytössä tällä hetkellä kaikkialla hyvin­voin­tia­lueen ikään­ty­neiden kotihoi­dossa. Toimin­ta­mal­lissa panos­tetaan asiakkaan yksilöl­li­syyteen, aktii­vi­suuteen ja osalli­suuteen aiempaa enemmän. Toimin­ta­kyvyn tukeminen on nostettu mallissa yhtä tärkeäksi asiaksi asiakkaan arjessa kuin esimer­kiksi lääke­hoito. Toimin­ta­mallia toteu­tetaan moniam­ma­til­li­sesti kotihoidon ja terapia­pal­ve­lujen ammat­ti­laisten kanssa.

Miun aktii­visen arjen tavoitteet ja käytet­tävät keinot toimin­ta­kyvyn ylläpi­tä­mi­seksi laaditaan moniam­ma­til­li­sesti, yhdessä asiakkaan ja hänen lähei­sensä kanssa. Lähtö­kohtana on asiakkaan tunte­minen. Toimin­ta­kyvyn tukemi­seksi sovitut toimen­piteet kirjataan hoito- ja palve­lusuun­ni­telmaan sekä asiakkaan arjen toimin­ta­suun­ni­telmaan. Toimen­pi­teenä voi olla esimer­kiksi posti­laa­ti­koilla käyminen kerran päivässä tai naapurin luona kahvit­telut kerran viikossa. Tavoit­teiden toteu­tu­mista arvioidaan säännöl­li­sesti ja suunni­telmaa päivi­tetään tarvit­taessa.

- On tärkeää, että ikään­tynyt pystyy edelleen olemaan niin sanotusti oman elämänsä herra, vaikka hän saakin arkeensa tukea ammat­ti­lai­silta. Miun aktii­vinen arki ‑mallin tavoit­teena on lisätä ikään­tyneen itsenäistä pärjää­mistä omassa kodissaan, tukea hänen toimin­ta­ky­kyään ja kannustaa ikään­ty­nyttä olemaan aktii­vinen toimija omassa arjessaan, kotihoidon palve­lu­pääl­likkö Minna Penttinen sanoo.

Miun aktii­vinen arki on kotihoidon toimin­ta­malli, jota toteu­tetaan kaikkien kotihoi­dossa olevien asiak­kaiden kanssa. Lisäksi kotihoi­dossa on käytössä toimin­ta­malliin pohjautuva Miun aktii­vinen arki –kuntou­tus­jakso, jonka aikana asiakkaan toimin­ta­kykyä tuetaan fysio- ja toimin­ta­te­ra­peuttien sekä kotihoidon työnte­ki­jöiden tuella. Kuntou­tus­jaksoa tarjotaan asiak­kaille kotihoidon ja terapia­pal­ve­lujen henki­löstön moniam­ma­til­lisen arvioinnin perus­teella. Arvioinnin tukena käytetään RAI-arviointia.

- Asiakkaan oma motivaatio kuntou­tu­miseen on jaksolla tärkeää. Kuntou­tus­jakso voidaan käynnistää esimer­kiksi sairaa­la­jakson jälkeen toimin­ta­kyvyn tukemi­seksi tai kun asiakkaan toimin­takyky ja arjessa selviä­minen ovat heiken­tyneet esimer­kiksi fyysisen vamman, sairauden tai heiken­tyneen muistin seurauksena, Penttinen kertoo.

Suunni­tel­mal­lisuus ja seuranta varmis­tavat oikean palvelun, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan

Kun ikään­tynyt tarvitsee tukea kotona asumisen tueksi, kannattaa hänen olla yhtey­dessä Senio­ri­neu­vonta Ankkuriin. Ankkurin ammat­ti­laiset ohjaavat ja antavat neuvoa palve­luista ja niihin hakeu­tu­mi­sesta.

Jos ikään­ty­neellä todetaan olevan tuen tarvetta kotona asumi­sessa, hänelle voidaan aloittaa tukipal­veluja kuten ateria- tai turva­pal­velut, tai kotihoidon arvioin­ti­jakso. Arvioin­ti­jakson aikana asiakkaan toimin­ta­kykyä ja arjessa selviy­ty­mistä selvi­tetään tarkemmin ja tarvit­taessa aloitetaan kotihoidon palvelut. Asiakkaan kanssa yhteis­työssä laaditaan suunni­telma palve­lujen sisäl­löstä ja määrästä.

Asiakkaan hoito- ja palve­lusuun­ni­telma ohjaa sekä ammat­ti­laista että ikään­ty­nyttä. Suunni­telmaa päivi­tetään säännöl­li­sesti mm. puoli­vuo­sittain tehtävän RAI-arvioinnin avulla. Siun sotessa asiak­kaalle suunni­tellut ja toteu­tuneet käynnit vastaavat hyvin toisiaan eli asiakas on saanut tarvit­se­mansa palvelut kotiinsa suunni­tel­lusti silloin, kun hän palveluja on tarvinnut.

Siun soten oman seurannan lisäksi suunni­tel­tujen asiakas­käyntien toteu­tu­mista seuraa myös Terveyden ja hyvin­voinnin laitos THL. THL:n tuoreimman kotihoidon riittä­vyyden seurannan mukaan noin puolet (53 prosenttia) koko maan kotihoidon yksiköistä toteutti asiak­kaille suunni­tellun määrän tai enemmän palve­lu­tunteja. Siun soten kotihoidon yksiköistä 78 prosen­tissa toteutui vähintään suunnit­telut palve­lu­tunnit. Ainoastaan Keski-Suomen hyvin­voin­tia­lu­eella toteu­tu­neiden palve­lu­tuntien osuus oli korkeampi.

- Siun soten kotihoi­dossa olemme onnis­tuneet suunnit­te­lemaan työnte­ki­jöiden päivit­täiset työteh­tävät ja työajat niin, että asiak­kaamme saavat heille sopimuk­sella luvatun palve­lu­tun­ti­määrän. Teemme jatku­vasti töitä sen eteen, että mahdol­li­simman suuri osa työnte­kijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön. Tässä käytämme tukena tekno­logiaa, kuten puheli­milla tapah­tuvaa kirjaa­mista. Kotihoi­dossa on sitou­tunut, motivoi­tunut ja osaava henki­löstö, heidän tuellaan asiakkaan on turval­lista asua kodissaan, kotihoidon palve­lu­johtaja Kati Poutanen sanoo.

Voit tutustua tilas­toihin tarkemmin THL:n verkko­si­vuilla osoit­teessa: Kotihoidon asiak­kaille suunni­teltu palve­lu­tuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä — THL