Uusi tutkimus osoittaa yhteyden sydänin­farktin uusin­ta­riskin ja sote-palve­luiden kustan­nusten välillä

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten, Novartis Finland Oy:n ja ESiOR Oy:n yhteis­tiedote

Uuden tutki­muksen mukaan potilaan sydänin­farktin uusin­ta­riski sekä hänen riski­te­ki­jä­pro­fii­linsa ovat merkit­tä­västi yhtey­dessä sosiaali- ja tervey­den­huollon kokonais­kus­tan­nuksiin. Tutki­mus­tu­losten perus­teella sydän­po­ti­laiden luokittelu sydänin­farktin tai muun sydän- ja verisuo­ni­ta­pah­tuman uusin­ta­riskin mukaan voisi helpottaa yksilöl­lisen hoidon suunnit­te­lussa ja säästää hoito­kus­tan­nuk­sissa.¹

Sydän- ja verisuo­ni­sai­raudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Ne vaikut­tavat potilaiden päivit­täiseen toiminta- ja työkykyyn sekä heiken­tävät elämän­laatua. Lisäksi sydän­sai­rauk­sista aiheutuu arviolta lähes kolmen miljardin euron vuosit­taiset kustan­nukset yhteis­kun­nalle, kun huomioidaan myös epäsuorat kustan­nukset.²

Lääkey­ritys Novar­tiksen, Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten ja terveys­ta­lous­a­na­ly­tiik­kay­ritys ESiOR Oy:n toteut­ta­massa tutki­muk­sessa tarkas­teltiin akuutin sydän­tau­ti­ta­pah­tuman kokeneiden potilaiden tauti­ta­pah­tuman uusin­ta­riskin yhteyttä hoitoon liittyviin sosiaali- ja tervey­den­huollon kustan­nuksiin. Tutki­mus­tu­loksien perus­teella jatko­ke­hi­tetään sydän- ja verisuo­ni­ta­pah­tuman kokeneiden potilaiden hoitoa. Tutkimus on julkaistu kesäkuussa 2024 European Heart Journal Open ‑tiede­leh­dessä.¹

Tutki­muk­sessa potilaat jaettiin viiteen riski­luokkaan sen perus­teella, miten toden­nä­köistä heidän on saada uusi sydän- ja verisuo­ni­tau­ti­ta­pahtuma, esimer­kiksi sydänin­farkti seuraavan viiden vuoden aikana. Riski uusin­ta­ta­pah­tuman saamiseen viiden vuoden seurannan aikana oli 20–41 prosenttia riski­luo­kasta riippuen. Lisäksi selvi­tettiin sosiaali- ja tervey­den­huollon kustan­nukset riski­luo­kittain.¹

Tutki­mus­tulos ennakoi mahdol­li­suuksia säästää tervey­den­huollon kustan­nuk­sissa

Tutki­muksen mukaan pienimmän uusin­ta­ta­pah­tu­ma­riskin ryhmässä kumula­tii­viset sosiaali- ja tervey­den­huollon kustan­nukset olivat yhteensä 15 511 euroa potilasta kohden viiden vuoden aikana ja vastaa­vasti suurimman uusin­ta­ta­pah­tu­ma­riskin ryhmässä 44 859 euroa potilasta kohden. Kokonai­suu­dessaan tutki­muk­sessa mukana olleiden potilaiden kumula­tii­viset sosiaali- ja terveys­pal­ve­lujen käytön kustan­nukset olivat noin 94 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Kaikki kustan­nukset eivät ole suoraan kytkök­sissä sydän­sai­rauteen liittyviin palve­luihin.¹

– Tutkimus viittaa siihen, että parem­malla riski­te­ki­jöiden hoidolla olisi mahdol­lista vähentää merkit­tä­västi tervey­den­huollon kustan­nuksia sen lisäksi, että se parantaa potilaiden ennus­tetta ja elämän­laatua sydän­ta­pah­tuman jälkeen, sanoo Tuomas Rissanen, Siun soten kardio­logian ylilääkäri.

Nyt julkaistun tutki­muksen toteut­ta­minen on ollut mahdol­lista Siun sotesta saatavan ainut­laa­tuisen terveys­tiedon ansiosta. Tutki­muk­sessa potilas­tietoja on käsitelty ilman potilaiden suoria tunnis­te­tietoja toisiolain mukai­sessa Valviran hyväk­sy­mässä tieto­tur­val­li­sessa SPESiOR®-analytiikkaympäristössä.

Tutkimus osoittaa resurssien kohden­ta­misen tärkeyden

– Ennal­taeh­käisyn mahdol­li­suuksien kuvaa­minen auttaa organi­saa­tioita ymmär­tämään, kuinka jo pienillä teoilla voi olla merkit­täviä kustan­nus­vai­ku­tuksia myös laajemmin valti­mo­tautien hoita­mi­sessa. Ennal­taeh­käisy on myös päätök­sen­tekoa haastavaa, koska tulokset tulevat selvimmin näkyviin vasta vuosien päästä, yli budjet­ti­kauden. Siten tällaiset tutki­mukset ovat tärkeitä vakuut­tamaan ennal­taeh­käi­sevien toimien tärkeyttä talouden niukkuu­denkin aikakau­della, jolloin pitää uskaltaa inves­toida tulevaan, hallin­to­y­li­lääkäri Petri Kivinen Siun sotesta sanoo.

Hyvin­voin­tia­lueet pyrkivät parhaillaan uudis­tamaan sote-palve­luiden järjes­tä­mistä ja kohden­tamaan resursseja entistä vaikut­ta­vammin. Vaikut­ta­vuu­della tarkoi­tetaan sitä, miten käytössä olevat resurssit kohden­netaan siten, että hoidolla saadaan mahdol­li­simman paljon hyötyä aikaan sekä potilaalle että yhteis­kun­nalle.

– Olemme lääkey­ri­tyksenä osa tervey­den­huoltoa. Siun sotessa tehty tutkimus on esimerkki siitä, miten lääkey­ritys voi yhdessä hyvin­voin­tia­lueiden kanssa kehittää potilaiden hoitoa entistä vaikut­ta­vam­maksi. Kun voima­varat kohden­netaan mahdol­li­simman järke­västi, voimme varmistaa, että potilaat saavat jatkos­sakin parasta mahdol­lista hoitoa ja tervey­den­huol­to­jär­jes­tel­mämme kykenee ottamaan uudet innovaatiot käyttöön, tieteel­linen asian­tuntija Annukka Kivelä Novar­tik­selta toteaa.

Julkaistun tutki­muksen jälkeen seuraava askel Novar­tiksen, Siun soten ja ESiORin yhteis­työssä on mallinnus siitä, miten sydän­sai­rauksien riski­te­ki­jöihin vaikut­ta­minen pienentää sydän­ta­pah­tuman uusiu­tu­misen kokonais­riskiä ja mikä vaikutus tällä on hoidon kustan­nuksiin. Käytän­nössä tarkas­tellaan esimer­kiksi sitä, miten muun muassa LDL-koles­te­ro­li­ta­voitteen saavut­ta­minen vaikut­taisi sydän­ta­pah­tuman uusin­ta­riskiin ja sitä kautta hyvin­voin­tia­lu­eelle syntyviin kustan­nuksiin. Tavoit­teena on, että potilaat saavat tarpeel­lisen hoidon oikea-aikai­sesti.

Tiivis­telmä tutki­mus­tu­lok­sista Novar­tiksen verkko­si­vuilla: https://www.novartis.com/fi-fi/tiivistelma-tutkimustuloksista-uusi-tutkimus-osoittaa-yhteyden-sydaninfarktin-uusintariskin-ja-sote-palveluiden-kustannusten-valilla1

Lähteet:

1 Minna Oksanen, Jenna Parviainen, Christian Asseburg, Steven Hageman, Tuomas T Rissanen, Annukka Kivelä, Kristian Taipale, Frank Visseren, Janne Marti­kainen, Risk-Stratified Analysis of Long-Term Clinical Outcomes and Cumulative Costs in Finnish Patients with Recent Acute Coronary Syndrome or Coronary Revascu­la­ri­sation: A 5‑Year Real-World Study Using Elect­ronic Health Records, European Heart Journal Open, 2024;, oeae049, https://doi.org/10.1093/ehjopen/oeae049

2 Wilkins, E. et al. 2018. European Cardio­vascular Disease Statistics 2017 edition. European Heart Network 2017

Siun sote lyhyesti

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote huolehtii julki­sista sosiaali- ja tervey­den­huollon, pelas­tus­toimen ja ympäris­tö­ter­vey­den­huollon palve­luista noin 163 400 pohjois­kar­ja­lai­selle. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue toimii Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun, Kontio­lahden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Polvi­järven, Rääkkylän, Tohma­järven ja Heinä­veden alueella. Toimin­tamme tarkoitus on tukea, turvata ja tuottaa hyvin­vointia, jotta Pohjois-Karja­lassa olisi hyvä elää.

Pohjatyö hyvin­voin­tia­lu­eelle on tehty vuodesta 2017 alkaen toimi­neessa Siun sote ‑kuntayh­ty­mässä. Palve­lujen järjes­tä­mis­vastuu ja noin 8000 hengen henki­löstö siirtyivät 1.1.2023 alkaen Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eelle.

Novartis lyhyesti

Novartis on innova­tii­visia lääke­val­mis­teita kehittävä tervey­salan yritys. Olemme yksi maailman johta­vista lääkey­ri­tyk­sistä, ja luomme innova­tii­visen tutki­muksen ja digitaa­listen tekno­lo­gioiden avulla uuden­laisia hoitoja vastaamaan merkit­täviin lääke­tie­teel­lisiin tarpeisiin. Inves­toin­timme tutki­mukseen ja kehitykseen kuuluvat maailman suurimpiin. Novar­tiksen tuotteita käyttää maail­man­laa­jui­sesti yli 250 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhtiötä edustaa Novartis Finland Oy. Lisätietoja osoit­teesta www.novartis.fi

ESiOR lyhyesti

ESiOR Oy on terveys­ta­louden konsul­tointi- ja analy­tiik­kay­ritys, joka tarjoaa palve­luita hoitojen ja palve­luiden arvon osoit­ta­miseen, tehok­kuuden kehit­tä­miseen ja kustan­nus­vai­kut­ta­vuuden edistä­miseen. Yrityksen SPESiOR®-analytiikkaympäristö tarjoaa pilvi­pal­ve­lu­rat­kaisun terveys­tie­tojen tieto­tur­val­liseen käsit­telyyn.