Turvakoti – lähisuh­de­vä­ki­valtaa kokeneen tukena

Turvakoti on tarkoi­tettu kaikille lähisuh­de­vä­ki­valtaa tai sen uhkaa kokeneille ikään, sukupuoleen, kotikuntaan tai erityis­tar­peisiin katso­matta. Keski­määrin asiakkaat ovat turva­ko­dissa kahdesta kuuteen viikkoa. Tavoit­teena on vakauttaa asiak­kaalle turval­linen elämä, jossa ei tarvitse kärsiä lähisuh­de­vä­ki­val­lasta. Joensuussa turva­ko­ti­toi­min­nalla on pitkät, vuosi­kym­menien perinteet. Tällä hetkellä turvakoti toimii Joensuussa Mintun­ku­jalla moder­neissa tiloissa.

“Turvakoti on ympäri­vuo­ro­kau­tinen kriisi­työyk­sikkö, joka tarjoaa kriisiapua ja tukea lähisuh­de­vä­ki­vallan uhreille. Turva­kotiin voi saapua milloin vain mutta toivomme, että meille soitet­taisiin ensin. Puheli­messa annamme ohjeita turva­kotiin saapu­miseen. Joskus tilanne voi olla sellainen, ettei voi soittaa puheli­mella, silloin voi tulla soittamaan ovikelloa”, kertoo palve­lue­si­henkilö ja turva­kodin asiakas­työstä vastaava sosiaa­li­työn­tekijä Maria Styr.

Tiivis ja sitou­tunut tiimi

Ympäri vuoro­kauden avoinna oleva turvakoti työllistää Styrin lisäksi seitsemän turva­kodin ohjaajaa. Työyh­teisö on moniam­ma­til­linen. Turva­kodin ohjaajat ovat joko sosio­nomeja tai ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinnon suorit­ta­neita tervey­den­huollon ammat­ti­laisia.

“Työyh­teisö tukee toisiaan haasta­vissa asiakas­ti­lan­teissa. Meillä on tiivis ja työhön sitou­tunut sekä kehit­tä­mis­myön­teinen henki­löstö. Kehit­tä­mis­työmme kautta olemme hyvin esimer­kil­linen toimija ja hyvin­voin­tialue. Olemme päässeet esitte­lemään esimer­kiksi kehit­tä­määmme turva­kodin asiak­kaille tarkoi­tettua ryhmä­toi­mintaa valta­kun­nal­li­silla turva­ko­ti­päi­villä. Olemme kehit­täneet myös lapsityön menetelmiä”, Styr mainitsee.

Hänen esihen­ki­lönsä vs. palve­lu­johtaja Johanna Turunen kertoo omasta kokemuk­sestaan, että työyh­teisö on myös lämmin­hen­kinen.

“Olen aina kokenut olevani terve­tullut tänne vierai­luille ja työasioissa. Vuoro­vai­kutus turva­kodin tiimin kanssa on välitöntä. Täällä ei ole mitään tönötystä eikä pönötystä. Mielestäni se ei ole itsestään selvää joka paikassa”, Turunen alleviivaa.

“Totta, meillä otetaan niin asiakkaat, työka­verit, yhteis­työ­kump­panit kuin muutkin vierai­lijat lämpi­mästi vastaan”, Styr toteaa.

Styr ja Turunen kuvai­levat turva­kodin tiimiä myös hyvin vastuul­li­seksi sekä niin toisiaan kuin esihen­ki­löäkin tukevaksi.

Tiiviin työyh­teisön lisäksi turva­ko­dissa työsken­nellään aktii­vi­sesti erilaisten tahojen kanssa. Kirjai­mel­li­sesti saman katon alla turva­kodin kanssa toimivat Siun soten lapsi­per­he­pal­ve­luita ja lasten­suo­jelun toimintoja. Viran­omai­syh­teistyö on keskeistä turva­kodin toimin­nassa.

“Poliisi, kriisi­keskus, rikosuh­ri­päi­vystys, lapsi­per­he­pal­velut, lasten­suojelu, ikäih­misten palvelut ja vammais­pal­velut ovat keskeisiä toimi­joita kanssamme”, Styr listaa.

Mielen­kiin­toista kriisi- ja väkival­ta­työtä

Turva­kodin palve­lue­si­henkilö Maria Styr tekee myös työtä asiak­kaiden kanssa.

“Turvakoti on erittäin mielen­kiin­toinen ja monipuo­linen työpaikka. Työmme on kriisi­työtä. Työssä kohtaa erilaisia asiakas­ryhmiä vauvasta vaariin ja pääsee inten­sii­vi­sesti työsken­te­lemään asiakkaan kanssa sekä konkreet­ti­sesti auttamaan ihmistä kriisi­ti­lan­teessa. Työnsä tuloksen näkee. Asiakkaat tulevat turva­kotiin vapaa­eh­toi­sesti ja haluavat apua. Asiakas­tyy­ty­väi­syy­temme on korkea. Mutta myös työnte­ki­jämme ovat tyyty­väisiä ja meillä on pitkiä työsuh­teita”, Styr kertoo.

Turva­ko­dissa nähdään valitet­ta­vasti myös väkivallan moninai­suutta. Yksi tärkeä osa työtä Turva­ko­dissa onkin väkival­tatyö. Se tarkoittaa tietoi­suuden lisää­mistä väkival­lasta ja sen eri muodoista.

“On hyvä muistaa, että ihan mikä tahansa lähisuh­de­vä­ki­vallan muoto oikeuttaa turva­ko­ti­pal­veluun ja palvelu on maksu­tonta. Lähisuh­de­vä­ki­valta voi olla esimer­kiksi fyysistä, seksu­aa­lista, henkistä, talou­del­lista, kemial­lista, kunnia­vä­ki­valtaa ja kaltoin­koh­telua”, luettelee Styr.

Hän myös muistuttaa, että lähisuh­de­vä­ki­valtaa eivät koe ainoastaan naiset. Turvakoti onkin suoja­paikka sukupuoleen katso­matta.

“Meidän asiakas­kun­tamme koostuu kaikista sukupuo­lista. Kokemukseni mukaan erityi­sesti miesasiak­kailla on usein hyvin korkea kynnys hakeutua turva­ko­dille. Myös ikäih­mi­sillä on sama haaste. He ovat voineet olla vuosi­kym­meniä väkival­tai­sessa suhteessa ja siitä on vaikea päästä pois.”

Kriisityön ja väkival­tatyön lisäksi Turva­ko­dissa tehdään myös palve­lu­noh­jausta eli jokai­selle asiak­kaalle laaditaan palve­lusuun­ni­telma, missä kartoi­tetaan asiakkaan tarvit­semia palve­luita sekä turva­ko­ti­jak­soaikana että turva­ko­ti­jakson jälkeen.

Tarvit­setko apua? Älä epäröi!

Turva­kotiin lähte­minen

Linkki turva­kodin netti­si­vuille: Joensuun turvakoti

Lähtö­pää­töksen tekeminen on aina vaikeaa, ja sen kypsyttely voi viedä aikaa. Päätöksen jälkeen ensim­mäinen askel on soittaa turva­ko­dille.

Lähdön valmistelu kannattaa tehdä huolel­li­sesti. Jos voit, lähde silloin, kun väkivallan tekijä ei ole tilan­teessa läsnä. Tarvit­taessa saat tukea ja turvaa konkreet­tiseen lähtö­ti­lan­teeseen. Mikäli et saa järjes­tettyä kyytiä turva­ko­dille, ilmoita tästä turva­kodin henki­lö­kun­nalle.

Turva­ko­dille ei voi tulla lemmik­kie­läimen kanssa. Turva­kodin henki­lö­kunta auttaa sinua tarvit­taessa löytämään lemmi­killesi turval­lisen hoito­paikan.

Mukaan kannattaa ottaa

• omat ja mukana tulevien lasten vaatteet
• henki­lö­koh­taiset lääkkeet, reseptit ja Kela-kortti
• pankki­tun­nukset
• henki­lö­koh­taiset tavarat, kuten päivä­kirjat

Yhteys­tiedot

Joensuun turvakoti

Mintunkuja 3

80220 Joensuu

Yhtey­de­notot ympäri vuoro­kauden

Puh. 013 330 6008 tai

turvakoti(at)siunsote.fi