Hyvin­voin­tia­lu­eella esitetään yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lujen käynnis­tä­mistä osana vuoden 2025 talous­arvion valmis­telua

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten aluehal­li­tuk­selle esitetään yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lujen käynnis­tä­mistä osana vuoden 2025 talous­arvion ja vuosien 2026–2028 talous­suun­ni­telman valmis­telua. Esityksen taustalla on hyvin­voin­tia­lueen heiken­tynyt talou­del­linen tilanne. Aluehal­litus päättää mahdol­li­sesta yhteis­toi­min­ta­neu­vot­telun käynnis­tä­mi­sestä kokouk­sessaan 25. syyskuuta.

Aluehal­li­tuksen esitys­lista julkaistaan perjan­taina 20.9.2024 Siun soten Dynasty-tieto­pal­ve­lussa: Pöytä­kirjat ja esitys­listat (dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net)

Yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luilla turvataan henki­löstön vaiku­tus­mah­dol­li­suudet ennen vuoden 2025 talous­ar­viosta päättä­mistä, sillä talous­ar­vio­val­mistelu on osoit­ta­massa, että vuoden 2025 talouden sopeut­ta­mis­toi­men­piteet voivat toden­nä­köi­sesti sisältää henki­lös­tö­vai­ku­tuksia. Talous­arvion valmis­teluun liittyvien yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lujen tarkoi­tuksena on kuulla henki­löstön näkemyksiä siitä, kuinka sopeut­ta­mis­toimien henki­lös­tö­vai­ku­tukset voisi välttää tai kuinka niitä voisi lieventää.

Talous­arvion valmis­teluun liittyvät yhteis­toi­min­ta­neu­vot­telut eivät vielä tarkoit­taisi henki­löstöön vaikut­tavien toimen­pi­teiden käynnis­tä­mistä kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2025 sopeut­ta­mis­toi­men­piteet ja niiden mahdol­liset henki­lös­tö­vai­ku­tukset tarken­tuvat talous­ar­vio­val­mis­telun aikana. Ensi vuoden talous­ar­viosta on tarkoitus päättää alueval­tuus­tossa 11. joulu­kuuta. Mikäli vahvis­tettuun talous­ar­vioon sisäl­tyisi talouden tasapai­not­ta­mis­oh­jelman seurauksena henki­lös­tö­vai­ku­tuksia, käynnis­tet­täisiin tuotan­nol­lis­ta­lou­del­liset yhteis­toi­min­ta­neu­vot­telut muutosten käsit­te­le­mi­seksi erikseen.

Talous­en­nuste on heiken­tynyt

Hyvin­voin­tia­lueen elokuun talous­en­nusteen perus­teella tämän vuoden alijäämä on painu­massa 44 miljoonaan euroon. Koska hyvin­voin­tia­lueen ensim­mäinen toimin­ta­vuosi oli 23 miljoonaa euroa alijää­mäinen, on kumula­tii­vista alijäämää kerty­mässä vuoden loppuun mennessä noin 67 miljoonaa euroa. Hyvin­voin­tia­luelain mukaan nämä kertyneet alijäämät tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 tilin­pää­tök­sessä.

Jotta talous saadaan tasapainoon vuoden 2026 tilin­pää­tökseen mennessä, on hyvin­voin­tia­lueen sopeut­ta­mis­tarve tämän­het­kisen talous­en­nusteen perus­teella vuonna 2025 noin 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 noin 47 miljoonaa euroa.

Hyvin­voin­tia­lu­eella käynnis­tettiin jo alkuvuo­desta säästö­talkoot talouden tasapai­not­ta­mi­seksi, joiden seurauksena muun muassa lomapalk­ka­velka on pienen­tynyt. Talous­en­nusteen heiken­ty­misen syynä ovat kuitenkin eritoten palve­lujen ostojen jatku­minen arvioitua suurempana ja talous­ar­vioon sisäl­ty­neiden lisäriskien reali­soi­tu­minen.

– Talouden tasapai­not­ta­mi­seksi tarvitaan nopeasti vaikut­tavia lyhyen aikavälin- ja pysyviä pitkän aikavälin sopeu­tus­toimia. Kaikki säästö­toimet, joita voimme yhdessä henki­lös­tömme kanssa tehdä käyttö­me­nojen kasvun hillit­se­mi­seksi, helpot­tavat tulevien vuosien tilan­netta, hyvin­voin­tia­lue­johtaja Kirsi Leivonen toteaa.

– Kuten olemme varmasti kaikki uutisista lukeneet, hyvin­voin­tia­lueiden talous­ti­lanne on vaikea koko Suomessa. Siun sotessa talouden haasteet ovat jatkuneet pitkään, eikä rahoi­tus­malli kohtele meitä oikeu­den­mu­kai­sesti. Kiitän koko henki­lös­töämme ja poliit­tisia päättä­jiämme vahvasta sitou­tu­mi­sesta pohjois­kar­ja­laisten hyvin­voinnin, terveyden ja turval­li­suuden edistä­mis­työhön, Leivonen jatkaa.