Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten kolmannen osavuosikatsauksen perusteella säästötoimenpiteillä on vaikutusta, mutta niistä huolimatta vuoden 2024 alijäämä on painumassa 48 miljoonaan euroon.
Hyvinvointialueella käynnistettiin jo alkuvuodesta säästötalkoot talouden tasapainottamiseksi, ja nämä toimenpiteet näkyvät talousennusteessa toimintakulujen kehityksen parantumisena yli kolmella miljoonalla eurolla aiempaan verrattuna. Talousennuste on kuitenkin heikentynyt neljällä miljoonalla eurolla edelliskuusta, koska hyvinvointialueen omaisuuden suunnitellut myynnit eivät toteudu tänä vuonna. Myynnit sisältyivät riskeinä talousarvioon.
Hyvinvointialueen kuluvan vuoden talousarvio rakennettiin 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vastaava summa varattiin lisäpanostukseksi lakisääteisten palvelujen turvaamiseen. Osavuosikatsauksen perusteella panostukset näkyvät muun muassa hoitoon ja palveluihin pääsyn paranemisena, asiakastyytyväisyytenä ja myös onnistuneina rekrytointeina sekä sairauspoissaolojen vähenemisenä.
Vastapainona lisäpanostuksille kuluvan vuoden talousarvio on sisältänyt strategisen uudistusohjelman, jolla on tavoiteltu 10 miljoonan euron säästöjä. Osavuosikatsauksen perusteella uudistusohjelma näyttää toteutuvan noin 70 prosenttisesti.
Osavuosikatsaus talousennusteineen on julkaistu hyvinvointialueen aluehallituksen 30.10.2024 kokouksen esityslistalla osoitteessa Esityslistat ja pöytäkirjat (dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net).
Vuoden 2025 talousarviota valmistellaan
Aluehallitus käsittelee kokouksessaan myös hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviota ja evästää jatkovalmistelussa. Talousarvion laatiminen on kesken, ja sen sisältämiä talouden tasapainottamistoimia käydään paraikaa läpi yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Lopullinen talousarviokirja on tulossa marraskuussa aluehallitukseen ja edelleen joulukuussa aluevaltuuston päätettäväksi.
Ensi vuoden talousarvion laatimisen lähtökohtana on Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaisema laskelma, jonka mukaan Pohjois-Karjalan saama laskennallinen rahoitus olisi ensi vuonna liki 900 miljoonaa euroa. Siirtymätasaus kuitenkin pienentää tarveperusteista rahoitusta noin 61,4 miljoonaa euroa, jolloin ensi vuoden valtionrahoitukseksi jää noin 840 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi oli 23 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten kumulatiivista alijäämää on kertymässä vuoden loppuun mennessä noin 71 miljoonaa euroa. Hyvinvointialuelain mukaan nämä kertyneet alijäämät tulee kattaa viimeistään vuoden 2026 tilinpäätöksessä.
Jotta talous saadaan tasapainoon vuoden 2026 tilinpäätökseen mennessä, valmistellaan hyvinvointialueen talousarvioon vuodelle 2025 noin 30 miljoonan euron sopeuttamisohjelma.
Asiakasmaksuihin esitetään korotuksia
Aluehallitus käsittelee myös esitystä ensi vuoden asiakasmaksuista. Pohjaesityksenä on se, että asiakasmaksut perittäisiin Valtioneuvoston säätämien enimmäismäärien mukaisesti myös ensi vuonna. Valtioneuvosto on korottanut asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen maksujen enimmäismääriä 1.1.2025 lukien ja vastaava vähennys on jo tehty hyvinvointialueiden vuoden 2025 valtionrahoitukseen.
Asiakasmaksuasetuksessa perusterveydenhuollon maksujen enimmäismäärät nousevat 22,5 % ja erikoissairaanhoidon maksujen enimmäismäärät pääsääntöisesti 45 %.
Asiakasmaksuista päättää hyvinvointialueen aluevaltuusto.