Hyvin­voin­tia­lueen talous­arvio 2025: panokset kärki­hank­keisiin ja talouden tasapai­not­ta­miseen

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen – Siun soten ensi vuoden talous­ar­viossa painot­tuvat toiminnan ja palve­lujen uudis­tu­misen kannalta keskei­simmät kärki­hankkeet sekä talouden tasapai­not­ta­minen.

Hyvin­voin­tia­lueen vuoden 2025 talous­arvio on julkaistu aluehal­li­tuksen 27.11.2024 kokouksen esitys­lis­talla Siun soten Dynasty-tieto­pal­ve­lussa: Esitys­listat ja pöytä­kirjat (dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net)

Hyvin­voin­tialue panostaa ensi vuonna uudis­tus­oh­jel­massaan uuden asiakas- ja potilas­tie­to­jär­jes­telmän käyttöön­ottoon, lasten, nuorten ja perheiden palve­luin­te­graa­tioon, iäkkäiden asiak­kaiden hoito- ja palve­lu­ketjun sujuvoit­ta­miseen sekä omaa toimintaa kalliimpien ostopal­ve­lujen strate­giseen ohjaukseen. Myös palve­lu­verkon toimeen­panon on määrä käynnistyä vaiheittain vuoden 2025 alusta alkaen.

Toiminnan uudis­ta­minen on käsi kädessä talouden tasapai­not­ta­misen kanssa, sillä hyvin­voin­tialue tavoit­telee ensi vuonna pysyviä säästöjä 40 miljoonan euron sopeut­ta­mis­oh­jel­malla.

Talous tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä

Hyvin­voin­tia­lueiden on lain mukaan katettava kertyneet alijää­mänsä viimeistään vuoden 2026 tilin­pää­tök­sessä. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella kumula­tii­vista alijäämää on kerty­mässä vuoden 2024 loppuun mennessä noin 71 miljoonaa euroa. Alijäämät on suunni­teltu katet­ta­vaksi seuraavien kahden vuoden aikana siten, että ensi vuoden sopeu­tus­tarve on 40 miljoonan euroa ja sitä seuraavana vuonna noin 20 miljoonaa euroa, jos vuoden 2025 sopeut­ta­mi­sessa onnis­tutaan.

– Ensi vuoden talous ratkaisee myös vuoden 2026 sopeut­ta­mis­tarpeen. Siksi meidän on äärim­mäisen tärkeää onnistua lähivuosien aikana sekä toiminnan uudis­ta­mi­sessa että talouden hallin­nassa, toteaa hyvin­voin­tia­lue­johtaja Kirsi Leivonen.

– Lyhyt­nä­köisiä säästöjä emme tavoittele, vaikka talouden tasapai­not­ta­misen aikataulu on haastava. Tavoit­tee­namme on päästä kestävän kasvun uralle raken­teel­li­silla ja toimin­nal­li­silla muutok­silla, Leivonen jatkaa.

Valtion­ra­hoi­tuk­sessa yli 60 miljoonan euron vaje palve­lu­tar­peeseen nähden

Pohjois-Karjalan väestön palve­lu­tar­peeseen perustuva lasken­nal­linen rahoitus olisi vuonna 2025 noin 898 miljoonaa euroa. Rahoi­tus­lain­säännön siirty­mä­tasaus kuitenkin pienentää rahoi­tusta noin 61 miljoo­nalla eurolla, jolloin ensi vuoden yleis­kat­teel­linen rahoitus on noin 837 miljoonaa.

Hyvin­voin­tia­lueen ensi vuoden talous­ar­viossa toimin­ta­tuot­tojen yhteis­mää­räksi on laskettu 137 miljoonaa euroa ja toimin­ta­ku­luiksi 924 miljoonaa euroa. Erotus katetaan valtion rahoi­tuk­sella. Strate­gi­sesti erittäin tärkeäksi tunnus­lu­vuksi, vuosi­kat­teeksi, muodostuu noin 47 miljoonaa euroa ja poistojen jälkeen talous­arvio on valmis­teltu 30 miljoonaa euroa ylijää­mäi­seksi. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2025 toimin­ta­ku­lujen määrä on noin 13,5 miljoonaa (-1,4 %) euroa pienempi kuin vuoden 2024 tulos­en­nusteen arvioidaan olevan.

Talous­ar­viosta päätetään joulu­kuussa

Hyvin­voin­tia­lue­joh­tajan esitys vuoden 2025 talous­ar­viosta käsitellään aluehal­li­tuk­sessa 27. marras­kuuta ja aluehal­litus vie esityksen alueval­tuuston päätet­tä­väksi 11. joulu­kuuta.

Talous­ar­vio­esi­tykseen sisältyy talouden sopeut­ta­mis­oh­jelman seurauksena henki­lös­tö­vai­ku­tuksia, ja mahdol­listen tuotan­nol­lista ja talou­del­listen syistä käytävien yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lujen käynnis­tä­mi­sestä päätetään talous­arvion vahvis­ta­misen jälkeen aluehal­li­tuk­sessa 18. joulu­kuuta.

Talous­arvion valmis­telun yhtey­dessä on jo käyty yhteis­toi­min­talain mukaiset neuvot­telut pääso­pi­ja­jär­jes­töjen kanssa. Näiden neuvot­te­lujen tarkoi­tuksena oli kuulla henki­löstön näkemyksiä siitä, kuinka sopeut­ta­mis­toimien henki­lös­tö­vai­ku­tukset voisi välttää tai kuinka niitä voisi lieventää. Neuvot­telut päättyivät 20.11.2024. Neuvot­te­lujen loppu­tu­loksena todettiin, että neuvot­telut käytiin yhteis­toi­min­talain mukai­sesti, mutta järjestöt katsoivat, ettei työnan­ta­jalla ollut antaa suunni­telmia keinoista, joilla säästöt on ajateltu toteuttaa. Työnte­ki­jöiden pääso­pi­ja­jär­jestöt jättivät siksi neuvot­te­lujen loppu­tu­lok­sesta eriävän mieli­piteen.

Lisätietoa:

Aiempi tiedote talous­arvion valmis­teluun liitty­vistä yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­luista: 26.9.2024 Hyvin­voin­tialue käynnistää talous­arvion valmis­teluun liittyvät yhteis­toi­min­ta­neu­vot­telut