Kysely mielen­terveys- ja päihde­haas­teista toi esiin kehitys­tar­peita ja kiitoksia – ”asukkaiden mielestä olemme edistyneet palve­lujen kehit­tä­mi­sessä”

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun sote kysyi pohjois­kar­ja­laisten näkemyksiä ja kokemuksia mielen­terveys- ja päihde­haas­teisiin liitty­vistä palve­luista kesäkuussa 2024. Kyselyn tavoit­teena oli saada tietoa, miten pohjois­kar­ja­laiset tuntevat alueensa mielen­terveys- ja päihde­haas­teisiin liittyvät palvelut sekä millai­seksi palvelut mielletään.

Kyselyyn osallistui yhteensä 92 pohjois­kar­ja­laista. Kyselyssä vastaajat pystyivät ilmai­semaan mieli­pi­teensä kerto­malla, ovatko samaa vai eri mieltä kyselyssä esitetyn väitteen kanssa. Osallis­tujat antoivat kysely­alus­talla yhteensä 2524 ääntä erilaisiin mielen­terveys- ja päihde­haas­teita käsit­te­leviin väitteisiin.

Kysely­vas­tausten mukaan osa vastan­neista kokee, että mielen­terveys- ja päihde­haas­teisiin liittyy häpeää ja leimau­tu­mista. Häpeä ja leimau­tu­minen voivat pahim­millaan vaikuttaa haluun hakea apua ja tukea.

 Kysely­vas­tausten perus­teella osa vastan­neista kokee epävar­muutta ja vaikeuksia löytää apua silloin, kun tarvit­si­sivat tukea mielen­terveys- ja päihde­asioihin liittyen. Vastaukset osoit­tavat, että pohjois­kar­ja­laiset tarvit­si­sivat yhä selkeämpää ja helpommin saavu­tet­tavaa tietoa palve­luista sekä yksilöl­lisiä tarpeita vastaavia palveluja.

– On tärkeää, että apua haettaisiin riittävän varhain. Meidän tulisikin lisätä tietoutta mielen­terveys- ja päihde­haas­teista sekä vahvistaa palve­lu­jemme saata­vuutta, ylilääkäri Johanna Suvanto painottaa.

Osa vastan­neista puolestaan koki, että heillä on riittä­västi tietoa saata­villa olevista palve­luista. Vastausten mukaan pohjois­kar­ja­laiset tietävät, kuinka palvelut ovat raken­tuneet, mihin mahdol­li­sissa huoli­ti­lan­teissa voi olla yhtey­dessä sekä miten ohjausta ja neuvontaa voi saada sähköisten palve­lujen kautta.

– Kysely­tu­lokset kuvaavat hyvin hyvin­voin­tia­lu­eemme vahvuuksia ja kehitys­koh­teita mielen­terveys- ja päihde­haas­teisiin liittyen. Oli ilahdut­tavaa huomata, että asukkai­demme mielestä olemme edistyneet palve­lujen kehit­tä­mi­sessä, palve­lusuun­nit­telija Erja Korte­lainen kertoo. 

Kyselyssä nousseisiin kehitys­tar­peisiin haettiin ratkaisuja pyöreän pöydän keskus­te­luissa

Kysely­vas­taukset käsiteltiin moniam­ma­til­li­sesti pyöreän pöydän keskus­te­luissa, joihin osallistui kokemus­asian­tun­ti­joita, tervey­den­huollon ammat­ti­laisia, hallinnon edustajia, päättäjiä sekä sidos­ryhmien edustajia. Moniam­ma­til­lisen keskus­telun perus­teella hyvin­voin­tia­lu­eella tulisi ratkaista, miten pohjois­kar­ja­laisten mielen­ter­veyttä voitaisiin vahvistaa sekä riippu­vuuson­gelmia ehkäistä. Yhtei­sessä keskus­te­lussa todettiin, että myönteisen asenneil­ma­piirin luominen tukee näitä tavoit­teita. 

– Kaikkien palve­lujen tuottajien ja toimi­joiden panosta mielen­ter­veyttä tukevaan työhön tarvitaan. On tärkeää, että meillä on hyvää ja laadu­kasta yhteis­työtä ja yhdessä tekemistä koko Pohjois-Karja­lassa näiden asioiden äärellä, Korte­lainen kertoo.

Hyvin­voin­tia­lueen on tärkeää huolehtia erilai­sista osallis­tu­misen ja vaikut­ta­misen keinoista. Yksi tapa on hyödyntää kokemus­asian­tun­ti­joita. Kokemus­asian­tun­tijat ovat asian­tun­ti­joita oman tai lähei­sensä kokeman sairauden, vamman tai vaikean elämän­ti­lanteen kautta. Siun soten kokemus­asian­tun­ti­joille pidettiin oma pyöreän pöydän tapaa­minen, jossa heidän kanssaan keskus­teltiin tärkeistä heidän toimin­taansa kosket­ta­vista teemoista. Keskus­te­lujen perus­teella tärkeänä pidetään sitä, että kokemus­asian­tun­ti­ja­toi­minta huomioidaan myös tulevai­suu­dessa osana hyvin­voin­tia­lueen toimintaa.

Kysely­vas­tausten ja keskus­te­lujen pohjalta laadittiin julki­lausuma hyvin­voin­tia­lueen päättä­jille luovu­tet­ta­viksi. Julki­lausu­massa pohditaan, millaisin toimin mielen­ter­veyttä vahvis­tetaan, riippu­vuuson­gelmia ehkäistään sekä miten Pohjois-Karjalaan luodaan myönteinen asenneil­ma­piiri. Keskei­sessä roolissa on, että ennal­taeh­käisevä ja tarpeen­mu­kainen tuki varmis­tetaan, tietoutta lisätään ja työtä mielen­ter­veyden edistä­misen eteen tehdään yhdessä yli organi­saa­tio­ra­jojen. Julki­lausuma luovu­tettiin alueval­tuus­tolle 13.11.2024. Julki­lausumat ovat myös luetta­vissa verkko­si­vuil­tamme: Kyselyt — siunsote.fi.

Mielen­terveys- ja päihde­haas­teisiin liittyvä kysely­ko­ko­naisuus on osa Sitran rahoit­tamaa Kohti vaikut­tavaa asukas­osal­li­suutta ‑hanketta, jossa tavoit­teena on saada asukkaiden ääni osaksi päätök­sen­tekoa sekä mahdol­listaa heidän osallis­tu­mi­sensa ajankoh­taisten aiheiden käsit­telyyn matalalla kynnyk­sellä. Lisää aiheesta voi lukea myös aiemmin julkais­tusta tiedot­teesta: Pohjois­kar­ja­laisten ääni osaksi päätök­sen­tekoa ja palve­lujen kehit­tä­mistä.