”Empaat­tisuus on voimavara”

Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­lassa työsken­televä puhete­ra­peutti Iida Hiltunen on oman alansa asian­tuntija tervey­den­huol­lossa.

Puhete­ra­peuttina työsken­te­le­minen ei ollut Hiltuselle itsestään selvä tavoite. Poikkeuk­sel­lisena ratkaisuna hän päätti ensin opiske­lu­paik­ka­kun­nakseen Tampereen ja ryhtyi sen jälkeen tutkimaan kaupungin ja yliopiston laajaa koulu­tus­tar­jontaa. “Hakuvai­heessa logopedian oppiaine tuntui sopivan kiinnos­tuk­siini, vaikka en tarkkaan tiennyt, mitä kaikkea logopedian opinnot ja puhete­ra­peutin työ pitävät sisällään,” hän kertoo. Logopedian opintojen aikana erityi­sesti lääke­tie­teeseen ja ihmisen fysio­lo­giaan liittyvät teemat vahvis­tivat Hiltusen kiinnos­tusta alaa kohtaan.

Logopedian opinnot antoivat Hiltuselle kattavat valmiudet puhete­ra­peuttina toimi­miseen, mutta kokemuksen kautta hän on löytänyt erityisiä kiinnos­tuksen kohteita, kuten neuro­lo­gisten ja tehohoi­det­tujen potilaiden kanssa työsken­telyn.

Arkea aikuis­asiak­kaiden parissa

Puhete­ra­peutin työ on paljon muutakin kuin ärrä- tai ässäar­ti­ku­laa­tio­haas­teissa autta­mista, joka useim­miten tulee ensim­mäisenä mieleen puhete­ra­peutin työstä. Hiltusen työpäivät Joensuussa Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­lassa vaihte­levat polikli­nik­ka­vas­taan­ot­totyön ja osastoilla tehtävän työn välillä. “Teen työtä yksinomaan aikuis­asiak­kaiden parissa ja suurin osa asiak­kaistani on eläkei­käisiä. Nielemis- ja syömi­son­gelmien arviointi ja kuntoutus on iso osa työtäni. Tämä osa-alue puhete­ra­peutin työstä tuli itsel­le­nikin yllätyksenä opintojen aikana.”

Esimer­kiksi etenevää neuro­lo­gista sairautta sairas­tavien asiak­kaiden ja heidän lähipii­rinsä kanssa Hiltunen käy läpi, millaisia logope­disiä asioita kyseessä olevaan sairauteen kuuluu ja mitä arjen tukitoimia sairauden eri vaiheissa voidaan tarvita. Käynneillä voidaan tarkas­tella esimer­kiksi kommu­ni­kaation tai syömisen apuvä­li­neiden käyttöön­ottoon liittyviä asioita tai niele­mis­vai­keuden kompen­saa­tio­kei­nojen sovel­tu­vuutta. Usein pohditaan myös esimer­kiksi seuran­ta­käyntien tai kurkunpään ja niele­mis­toi­min­tojen tähys­tys­tut­ki­muksen järjes­tä­misen tarvetta.

”Erikois­sai­raan­hoi­dossa polikli­ni­kalla asiakas­käynnit ovat yleensä arvioin­ti­pai­not­teisia ja toisinaan diagnos­tiikkaa tukevia, mutta asiakkaat käyvät polikli­nik­ka­vas­taa­no­tolla myös ohjaus­käyn­neillä. Ohjaus­käyn­neillä asiak­kaalle voidaan tarpeen mukaan ohjata yksilöl­li­sesti valittuja kuntout­tavia ja/tai ylläpi­täviä harjoit­teita aina kielel­li­sistä harjoit­teista puhemo­to­riikan, äänen tai niele­misen ja syömisen harjoit­teisiin.”

Hiltusen erikoi­salaa on neuro­lo­gisten potilaiden kanssa työskentely. Polikli­nik­ka­vas­taa­no­tolla asioi säännöl­li­sesti muun muassa Parkin­sonin tautia, ALS-tautia ja erilaisia muisti­sai­rauksia sairas­tavia henki­löitä. Osasto-olosuh­teissa Hiltunen tapaa muun muassa aivove­ren­kier­to­häi­riöön sairas­tu­neita ja tehohoi­to­taus­taisia potilaita.

”Nautin työstäni. Saan työsken­nellä todella mielen­kiin­toisten asioiden parissa. Siun sotessa olen päässyt oppimaan todella paljon esimer­kiksi henki­tor­via­van­ne­po­ti­laista ja saan työsken­nellä heidän kanssaan säännöl­li­sesti, mikä on ollut minulle todella miele­kästä. Jo opintojeni aikana minulla oli haaveena päästä työsken­te­lemään monimut­kaisten tapausten parissa. Tässä työssä ei tule koskaan valmiiksi eikä tarvit­sekaan tulla.”

Puhete­ra­peu­teille tilaa ja mahdol­li­suuksia

Puhete­ra­peutteja on Suomessa verrattain vähän, ja ammat­ti­laiset ovat pitkään voineet melkeinpä itse valita työpaik­kansa. Hiltunen suosit­telee Pohjois-Karjalaa ja Siun sotea työpaikkana lämpi­mästi. “Työssäni on paljon vapautta, ja olen voinut vaikuttaa siihen, minkä­laisten asioiden parissa työsken­telen. Työni on hyvin itsenäistä, mutta toisaalta tukea on aina tarjolla, kun sitä tarvitsee,” hän toteaa.

”Joskus työssäni tulee vastaan hyvin harvi­nai­siakin sairauksia ja tilan­teita. Silloin etsin aiheesta tietoa ja pääsen jatku­vasti kehit­tämään itseäni ja osaamistani, jotta asiakas saisi parhaan mahdol­lisen avun. Siun sotessa minulla on aikaa tiedon etsimi­selle ja uuden oppimi­selle, mikä on vaati­vassa erikois­sai­raan­hoidon työssä ensiar­voisen tärkeää.”

Empatia ja ihmis­lä­heisyys työn voima­va­roina

Hiltunen kokee työnsä neuro­lo­gisten potilaiden parissa erityisen merki­tyk­sel­li­seksi. “Vaikka eteneviä sairauksia ei voida parantaa tai usein edes hidastaa, asiak­kaiden ja heidän omais­tensa tukeminen ja autta­minen on valtavan tärkeää. Asiak­kaille on tärkeää kuulluksi tuleminen ja se, että saa oikea-aikaista tukea,” hän sanoo. Hiltunen kertoo avoimesti, että tunteet ovat joskus läsnä asiakas­koh­taa­mi­sissa: “Teen työtäni ammat­ti­mai­sesti, mutta tunteella. On hetkiä, jolloin olen liikut­tunut asiakkaan ja omaisten kanssa. Se ei ole mielestäni huono asia.”

Hiltunen painottaa kuitenkin, että työn ja vapaa-ajan erotta­minen ja omasta jaksa­mi­sesta huoleh­ti­minen on tärkeää. “Empaat­tisuus on voimavara, mutta rajojen vetäminen auttaa jaksamaan,” hän lisää.

Joensuu – maailman paras kaupunki

Liperistä kotoisin oleva ja elämänsä aikana Suomen eri puolilla kolmessa muussa maakun­nassa asunut Hiltunen palasi Pohjois-Karjalaan logopedian opintojen loppu­vai­heessa päättö­har­joit­telun alkaessa. Hän kuvailee nykyistä kotikau­pun­kiaan Joensuuta täydel­lisen kokoi­seksi asuin­pai­kaksi, jossa yhdis­tyvät hyvät palvelut, loistavat ulkoi­lu­mah­dol­li­suudet ja kiireetön tunnelma. ”Minua viehättää pohjois­kar­ja­lainen oleminen yleisesti. Vaikka työ voi olla hektistä, on elämässä Pohjois-Karja­lassa silti tietyn­lainen kiireet­tö­myyden tunne. Lisäksi asiakas­pal­ve­lu­ti­lan­teille on usein ominaista aidon­tun­tuinen vuoro­vai­kutus. Minä viihdyn täällä.”

Joensuun työ- ja elinym­pä­ristö saavat Hiltuselta täydet pisteet. “Sanon aina, että Joensuu on Suomen, ellei jopa koko maailman paras kaupunki. Monet sanovat, että Joensuu on kaukana kaikesta. Minun mielestäni kaikki muu on kaukana Joensuusta. Se on vain katson­ta­kan­nasta kiinni,” hän naurahtaa.

Hiltunen uskoo Joensuun tarjoavan viihtyisän ympäristön myös muualta muutta­ville. “Pohjois­kar­ja­lainen menta­li­teetti on helposti lähes­tyttävä, ja mielestäni joukkoon on helppo sulautua.”

Katso Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue — Siun soten avoimet työpaikat ja tule Iidan työka­ve­riksi! Avoimet työpaikat

Pohjois-Karjalaan? Miksi mihinkään muualle?

Pohjois-Karja­lasta löytyy duunia ja uramah­dol­li­suuksia siinä missä muual­takin, mutta meillä päin vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu vuoro­kauden muina aikoina. Ja meillähän aikaa riittää, kun kaikki on lähellä ja elämän voi omistaa muiden unelmien sijaan omilleen.

Pohjois-Karjala on niille, jotka haluavat riisua turhan­tär­keyden minimiin ja joiden seurassa saa olla outo tai liian tutta­val­linen luvan kanssa. Vaihda siis verkkarit jalkaan tai sinistä kajalia silmiin, jos siltä sattuu tuntumaan. Puhu niin kuin ajattelet ja elä sellaista elämää, joka on sinulle tarkoi­tettu. Lue lisää ja tule yhdeksi meistä! 

Miksipä et muuttaisi Joensuuhun?

Elo Joensuussa on niin ihanaa, että on kerrassaan pöhköä jättää muutta­matta meille. Siksipä muutta­mi­sesta halutaan tehdä mahdol­li­simman helppoa. Töiden perässä muuttavien kotiu­tu­mista helpottaa Muuttoa­gentti, joka neuvoo veloi­tuk­setta henki­lö­koh­tai­sesti vaikkapa asumiseen tai puolison työllis­ty­miseen liitty­vissä kysymyk­sissä. 

Muuttoa­gentti neuvoo veloi­tuk­setta vaikkapa näissä kysymyk­sissä:
- mistä löytyy töitä?
- mitä kaikkea voi opiskella?
- missä voi asua?
- mitä Joensuussa voi puuhata?