Siun soten potilaat ja asiakkaat ovat erittäin tyyty­väisiä hoito­hen­ki­löstön palveluun

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten tekemien kyselyjen perus­teella potilaiden kokemalla tyyty­väi­syy­dellä saamaansa hoitoon ja hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syy­dellä on selvä yhteys. Tämä käy ilmi Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella tehdyssä hoitotyön potilas­pa­lau­te­ky­se­lyssä ja hoitajien työtyy­ty­väi­syys­ky­se­lyssä. Hoitotyön potilas­pa­lau­te­kysely tehtiin syyskuussa ja hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syys­kysely maalis­kuussa 2024 osana valta­kun­nal­lisia kyselyjä. Hoitotyön potilas­pa­lau­te­ky­selyyn vastasi Siun sotessa 2081 potilasta ja asiakasta. Hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syys­ky­selyyn vastasi 648 hoito­hen­ki­löstön edustajaa. 

Potilaiden ja asiak­kaiden tyyty­väi­syyttä sekä hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syyttä on hyvä tarkas­tella yhdessä, koska hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väi­syyden sekä hoitotyön laadun välinen yhteys on vahva. Hoito­hen­ki­löstön työtyy­ty­väisyys edistää hoitotyön laatua: kun hoitajat kokevat tyyty­väi­syyttä työssään, he ovat myös motivoi­tu­neempia ja sitou­tu­neempia työhönsä, mikä näkyy palvelun laadussa. Potilaiden ja asiak­kaiden positii­vinen arvio hoito­hen­ki­löstön hoidon laadusta vaikuttaa positii­vi­sesti hoitajien työtyy­ty­väi­syyteen. Hoitajien työtyy­ty­väi­syyteen ja sitä kautta tuotet­tavan palvelun laatuun vaikut­tavat myös kokemus resurssien riittä­vyy­destä, johta­mi­sesta ja yhteistyön toimi­vuu­desta. 

Hoitotyön potilas­pa­lau­te­ky­selyn kokonais­kes­kiarvo 4,6 astei­kolla 1–5

Hoitotyön potilas­pa­lau­te­ky­selyn tulosten mukaan Siun soten potilaat ja asiakkaat ovat erittäin tyyty­väisiä hoito­hen­ki­löstön palveluun. Syyskuussa 2024 toteu­tetun hoitotyön potilas­pa­lau­te­ky­selyn kokonais­kes­kiarvo oli 4,6 astei­kolla 1–5 (astei­kossa 1 täysin eri mieltä — 5 täysin samaa mieltä). Hoito- ja hoiva­hen­ki­löstöön kuuluu tässä kyselyssä erilaisia tervey­den­huollon ja kuntou­tuksen ammat­ti­laisia. Heitä ovat esimer­kiksi lähihoi­tajat, lääkin­tä­vah­ti­mes­tarit, sairaan­hoi­tajat, kätilöt, fysio­te­ra­peutit, toimin­ta­te­ra­peutit, tervey­den­hoi­tajat, röntgen­hoi­tajat, labora­to­rio­hoi­tajat, suuhy­gie­nistit ja hammas­hoi­tajat. 

Potilaiden ja asiak­kaiden positii­vi­simmat arviot liittyvät hoito­hen­ki­löstön kohte­liai­suuteen ja kunnioi­tukseen, huolel­liseen kuunte­le­miseen ja ohjaukseen. Kaikkien näiden aihea­lueiden keskiarvot olivat yli 4,5. Positii­vi­simmin potilaat ja asiakkaat arvioivat hyvän kohtelun (keskiarvo 4,8) ja yksityi­syyden toteu­tu­mi­sesta huoleh­ti­misen (keskiarvo 4,8). Myös sanal­liset palautteet ilmai­sivat positii­vista kokemusta. Tulokset olivat erittäin hyvät potilas­pa­lau­te­ky­selyn kaikkien väittämien osalta. Potilaiden ja asiak­kaiden kokemus lääkkeen mahdol­lisiin sivuvai­ku­tuksiin liitty­västä tiedosta jää kuitenkin muita väittämiä matalam­maksi (keskiarvo 3,9).

Hoitotyön potilas­pa­lau­te­ky­se­lyllä kerätään tietoa siitä, miten potilaat ja asiakkaat ovat kokeneet hoito­työn­te­ki­jöiden tuottaman palvelun hoito­työssä, kuntou­tuk­sessa tai tutki­muk­sessa. Palau­te­ky­se­lyllä saatavaa tietoa hyödyn­netään hoito­hen­ki­löstön osaamisen ja heidän tuotta­miensa palve­lujen kehit­tä­mi­sessä. 

95 % hoito­hen­ki­lös­töstä kokee vuoro­vai­ku­tuksen potilaiden ja asiak­kaiden kanssa mielek­kääksi

Hoitajien työtyy­ty­väisyys- ja sitou­tu­nei­suus­ky­selyn mukaan Siun soten hoito­hen­ki­löstön edusta­jista 95 % arvioi potilaiden ja asiak­kaiden tai heidän omais­tensa kanssa käytävän vuoro­vai­ku­tuksen olevan miele­kästä. Tulosten mukaan Siun soten hoito­hen­ki­lös­töstä 94,2 % myös arvioi pyrki­vänsä osallis­tamaan potilaat ja asiakkaat hoidon suunnit­teluun, toteu­tukseen ja arviointiin. 

Maalis­kuussa 2024 Siun sotessa toteu­tetun kyselyn vastausten positii­vi­suutta on arvioitu laske­malla yhteen ”jokseenkin samaa mieltä” ja ”täysin samaa mieltä” ‑vastausten prosent­tiosuus kaikista vastauk­sista. Hoito- ja hoiva­hen­ki­löstöön kuuluu tässä kyselyssä erilaisia tervey­den­huollon ja kuntou­tuksen ammat­ti­laisia. Heitä ovat esimer­kiksi kätilöt, lähihoi­tajat, sairaan­hoi­tajat, tervey­den­hoi­tajat, suuhy­gie­nistit, hammas­hoi­tajat, lääkin­tä­vah­ti­mes­tarit, ensihoi­tajat, labora­to­rio­hoi­tajat, röntgen­hoi­tajat, fysio­te­ra­peutit, toimin­ta­te­ra­peutit, apulois­osas­ton­hoi­tajat ja osaston­hoi­tajat.

Hoito- ja hoivatyön laatu näkyi vastauk­sissa eri tavoin. 94,3 % vastaa­jista arvioi työsken­te­le­vänsä erittäin taitavien hoitajien kanssa, ja 86,5 % koki, että ottaa käyttöönsä näyttöön perus­tuvia toimin­ta­malleja. Laadun merkitys näkyi myös siinä, että 88 % hoito­hen­ki­löstä koki keskus­te­le­vansa kolle­gojen kanssa, kuinka potilaiden ja asiak­kaiden hoitoa voitaisiin parantaa. 

Edellistä tukee myös arvio lähie­si­hen­kilön toimin­nasta: 87 % vastaa­jista arvioi, että lähie­si­henkilö viestii potilaiden ja asiak­kaiden hoidon laadun olevan tärkein asia työyk­si­köissä. Positii­vista on myös se, että 79,5 % arvioi vastaa­vansa työvuo­ronsa aikana sopivasta määrästä potilaita tai asiak­kaita, ja 70,9 % arvioi, että heillä on riittä­västi aikaa potilaille.  

-    Hoito­työn­te­ki­jöiden tuotta­massa palve­lussa potilaan ja asiakkaan kokemus saamastaan palve­lusta on tärkeää, samoin mahdol­lisuus osallistua oman hoidon suunnit­teluun ja toteut­ta­miseen, sanoo hoito­työn­johtaja Sari Kulokivi.

-    On erittäin positii­vista huomata, että kaiken kiireen keskellä hoito­hen­ki­löstö kokee pysty­vänsä antamaan riittä­västi aikaa potilaille. Myös se on positii­vista, että hoito­hen­ki­löstön mielestä he vastaavat sopivasta määrästä potilaita ja asiak­kaita. Kuormitus ei tietenkään ole tasaista ja toimin­nassa on ajoit­taisia kuormi­tus­huippuja. Hoito­hen­ki­löstön kokemus kuitenkin vahvistaa käsitys­tämme siitä, että potilaiden ja asiak­kaiden tarpeisiin pyritään aina vastaamaan, jatkaa Sari Kulokivi.

-    Toivomme potilaiden, asiak­kaiden ja hoito­hen­ki­löstön vastaavan aktii­vi­sesti näihin kyselyihin myös tulevai­suu­dessa, koska saadulla palaut­teella on merki­tystä toiminnan kehit­tä­miseen, toteaa Sari Kulokivi. 

 

 

 

Annetut tiedot perus­tuvat seuraaviin tutki­muksiin:

 

HoPP, Hoitoyön potilas­pa­lau­te­kysely

Kyselyyn vasta­sivat Siun sotessa perus­ter­vey­den­huollon, erikois­sai­raan­hoidon, kotihoidon ja asumis­pal­ve­luiden potilaat ja asiakkaat.
Kysely toteu­tetaan neljä kertaa vuodessa tehoke­räys­vii­koilla (vk 9, vk 22, vk 35, vk 48). 

Valta­kun­nal­li­sesti vastaajia oli 9359 kpl, Siun sotessa vastaajia 2081 kpl syyskuussa 2024.

Kansal­linen yhteenveto löytyy osoit­teesta hoiverke.fi  Hoitotyön potilas­pa­laute — Hoiverke

NESplus (Nurse Engagement Survey), kansal­linen hoitajien työtyy­ty­väisyys- ja sitou­tu­nei­suus­kysely 

Vastaajat ovat hyvin­voin­tia­lueilla työsken­te­leviä hoito- ja hoiva­työn­te­ki­jöitä. Vastaa­jaor­ga­ni­saatiot kuuluvat hoitotyön kansal­liseen vertais­ke­hit­tä­misen verkostoon (HoiVerKe).

Kysely toteu­tetaan kerran vuodessa, edellinen kysely tehtiin maaliskuu 2024.

Valta­kun­nal­li­sesti vastaajia oli yhteensä 12 478 kpl, Siun sotessa vastaajia oli 648 kpl maalis­kuussa 2024.

Kansal­linen yhteenveto löytyy osoit­teesta hoiverke.fi:  Hoitajien työtyy­ty­väisyys — Hoiverke