Siun sote otti käyttöön leikkaus­ro­botin

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eeseen – Siun soteen kuulu­vassa Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­lassa on otettu käyttöön leikkaus­ro­botti toisena keskus­sai­raalana Suomessa. Tammikuun loppu­puo­lella on aloitettu leikkaus­ro­botin käyttö pehmyt­ku­dos­ki­rur­gi­sissa toimen­pi­teissä, joita ovat munuais­leik­kaukset, perä- ja paksusuolen leikkaukset, vatsan­peit­teiden tyräleik­kaukset sekä mahalaukun kirurgia. Loppu­vuo­desta on tarkoitus laajentaa leikkaus­toi­minta myös eturau­has­ki­rur­giaan. Leikkaus­ro­botti on potilaille turval­linen, koska kirurgi ohjaa sitä eikä robotti tee mitään itsenäi­sesti. Leikkaus­ro­botti toimii kirurgin käden jatkeena, super­tarkkana apukätenä. 

Leikkaus­ro­botin avulla kirurgi näkee kudos­ker­rokset sekä esimer­kiksi verisuonet ja hermot kymmenen kertaa aikai­sempaa tarkemmin. Näin leikkaa­mis­tarkkuus paranee, ja leikkaa­minen onnistuu ahtaissa paikossa sekä kulmissa, joihin nykyi­sillä teknii­koilla ei päästä. Leikkaus­ro­botti parantaa kirurgin työsken­te­ly­asentoa ja jaksa­mista erityi­sesti pitkissä, useita tunteja kestä­vissä leikkauk­sissa. Tästä kaikesta on selvää hyötyä potilaille leikkausten parempana laatuna: leikkaus­haavat ovat entistä pienempiä, leikkauk­sesta toipu­minen kivut­to­mampaa, ja toipu­minen nopeutuu, jolloin potilas pääsee kotiin entistä nopeammin. Myös sairas­lomien kesto lyhenee. 

Leikkauk­sista noin kolmasosa on munuais­sai­rauksiin ja eturau­hasen poistoon liittyviä leikkauksia. Kolmasosa on hyvän­laa­tuisiin kasvaimiin ja syöpiin liittyviä perä- ja paksusuo­li­leik­kauksia, ja kolmasosa on vatsan­peite- sekä nivusa­lueen tyräleik­kauksia. Leikkaus­ro­bottia käytetään erityi­sesti isoissa leikkauk­sissa ja leikkauk­sissa, joissa siitä on kansain­vä­listen tutki­musten perus­teella eniten hyötyä. 

Robotiikan hyödyn­tä­minen leikkauk­sissa on kansain­vä­li­sesti kasvava trendi. Esimer­kiksi USA:ssa yli 50 % tyräki­rur­giasta tehdään leikkaus­ro­bottien avulla. 

Leikkaus­ro­botin hankintaa on valmis­teltu Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­lassa noin kolmen vuoden ajan. Vaikka leikkaus­ro­botti maksaa noin kaksi miljoonaa euroa, sen kokonais­hyödyt ovat merkit­tävät.

- Pohjois-Karja­lassa on tilas­tojen valossa paljon syövistä kärsiviä potilaita. Väestön ikään­tyessä leikkaus­tarpeet kasvavat. Leikkaus­ro­botti mahdol­listaa kirur­gisen toimin­tamme kehit­ty­misen, jotta moderni keskus­sai­raa­lamme houkut­telee uusia lääkä­reitä myös tulevai­suu­dessa. Näin voimme turvata väestöl­lemme pääsyn yhtä laaduk­kaisiin hoitoihin kuin muualla Suomessa, kertoo ylilääkäri Tanja Hulmi.

Leikkaus­ro­botin kanssa työskentely muuttaa koko leikkaus­pro­sessin. Leikkaus­sa­lissa työsken­televä tiimi on koulu­tettu leikkaus­ro­botin käyttöön. Henki­lö­kunnan koulu­tus­vaiheen jälkeen Pohjois-Karjalan keskus­sai­raa­lassa tehdään vuosittain vähintään 250 leikkausta, joissa hyödyn­netään leikkaus­ro­bottia. Tämä tarkoittaa noin 1–4 leikkausta päivässä. Robot­tia­vus­teisiin leikkauksiin on varattu yksi leikkaussali. Leikkaus­ro­bottia käytetään mahdol­li­simman paljon, ja käyttö­ko­ke­muksen karttuessa leikkaus­määriä pyritään kasvat­tamaan.

Avainsanat: