Hyvin­voin­tia­lueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suoma­laista jäämässä pysyvästi eriar­voiseen asemaan

Nykyinen hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tus­malli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suoma­laista pysyvästi eriar­voiseen asemaan julki­sissa sosiaali‑, terveys- ja turval­li­suus­pal­ve­luissa. Tämä on seurausta hyvin­voin­tia­lueiden nykyi­sestä rahoi­tus­mal­lista, joka leikkaa merkit­tä­västi kuuden hyvin­voin­tia­lueen lasken­nal­lista rahoi­tusta ja on jättä­mässä rahoi­tus­leik­kauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoi­tus­malli tulee ripeästi uudistaa.

Rahoi­tus­leik­ku­rista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Pohjois-Karjalan lisäksi Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvin­voin­tia­lueet. Alueiden yhtei­sessä kanna­no­tossa vaaditaan rahoi­tus­mallin korjaa­mista siten, että kaikki hyvin­voin­tia­lueet saavat lasken­nal­lisen, tarve­pe­rus­teisen rahoi­tuksen täysi­mää­räisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.

Lue koko kannanotto: Kannanotto — siirty­mä­ta­saus­jär­jes­telmän korjaa­minen on välttä­mä­töntä (pdf)

Kuuden alueen hyvin­voin­tia­lue­joh­tajat luovut­tivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtio­va­rain­mi­nis­teriön kanslia­pääl­likkö Juha Majaselle.

Kannanotto: epäoi­keu­den­mu­kainen rahoi­tus­malli on korjattava

Kuuden hyvin­voin­tia­lueen yhtei­sessä kanna­no­tossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoi­tus­malli on ainoa oikeu­den­mu­kainen ja kestävä rahoi­tuksen lasken­ta­pe­ruste. Tavoit­teena tulee olla, että kaikki hyvin­voin­tia­lueet saavat lasken­nal­lisen rahoi­tuksen täysi­mää­räisenä ja rahoi­tus­las­kelmia päivi­tetään väestön palve­lu­tar­peiden muuttuessa.

Kanna­no­tossa esitetään siirty­mäajan lyhen­tä­mistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön lasken­nal­linen palve­lu­tarve ja pysyvän siirty­mä­ta­sauksen poista­mista rahoi­tus­laista.

– Nykyinen rahoi­tus­malli on epäoi­keu­den­mu­kainen. On väärin olettaa, että osalla hyvin­voin­tia­lueista voitaisiin oleel­li­sesti pienem­millä talou­del­li­silla resurs­seilla järjestää yhden­ver­taiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kanna­no­tossa todetaan.

– Siirty­mä­ta­saus­jär­jes­telmän seurauksena alueel­liset tervey­serot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansa­laisten yhden­ver­taisuus romuttua.

Hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tus­laissa on säädetty siirty­mä­ta­sauk­sesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvin­voin­tia­lueiden rahoi­tusta kohti tarve­pe­rus­tei­suutta. Siirty­mä­ta­sauksen lasken­nassa verrataan hyvin­voin­tia­lu­eelle nykyisen rahoi­tus­lain­sää­dännön perus­teella tulevaa rahoi­tusta kuntien ennen uudis­tusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali‑, terveys- ja pelas­tus­pal­ve­luihin vähemmän rahaa kuin hyvin­voin­tia­lueen lasken­nal­linen rahoi­tus­pohja edellyt­täisi, siirty­mä­tasaus leikkaa valtion rahoi­tusta.

Kuuden hyvin­voin­tia­lueen rahoi­tukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpa­nosta.

– Rahoi­tus­mallin korjaa­minen on mahdol­lista ja täysin välttä­mä­töntä yhden­ver­taisten ja laaduk­kaiden sosiaali, terveys- ja pelas­tus­toimen palve­lujen turvaa­mi­seksi kaikille kansa­lai­sille.

– Tänään valtio­va­rain­mi­nis­te­riölle luovu­tettu kuuden alueen yhteinen kannanotto valmis­teltiin Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen aloit­teesta ja johdolla. On tärkeää, että siirty­mä­ta­saus­leik­kauk­sesta kärsivät alueet yhdis­tävät voimansa ja koettavat vaikuttaa rahoi­tus­lain­sää­däntöön parhaillaan valmis­teilla oleviin muutoksiin. Yksit­täisen alueen mahdol­li­suudet ovat rajal­liset, mutta yhdessä edunval­vonta saa enemmän voimaa ja näkyvyyttä. Toivonkin, että tätä tärkeää vaikut­ta­mis­työtä asukkai­demme sote-palve­lujen turvaa­mi­seksi tehdään laajalla rinta­malla, sekä poliit­tisten päättäjien että virka­miesten verkos­toissa, toteaa Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lue­johtaja Kirsi Leivonen.

Avainsanat: