Perttu Rädylle sairaanhoitajan ura ei ollut nuoruudessa itsestään selvä valinta, sillä lähipiirissä ei ollut hoitajia.
“Äitini ehdotti minulle sairaanhoitajaopintoja, kun en tiennyt mitä tekisin isona. Päätin kokeilla, pääsin varasijalta opiskelemaan, ja sille tielle jäin.”
Keuhkosairauksien poliklinikan sairaanhoitaja Perttu Räty on viihtynyt työssään jo 27 vuotta; ensin lähes 20 vuotta keuhkosairauksien osastolla ja sen jälkeen poliklinikalla. Räty listaa pitkän samassa yksikössä tehdyn uran kulmakivistä olevan hyvä työyhteisö, vaikka ovathan maisematkin Pohjois-Karjalan keskussairaalan 11. kerroksesta uskomattoman hienot.
“Meillä on tiivis ja huumorintajuinen porukka. Vakituisia hoitajia on poliklinikalla vain neljä ja yhteistyömme sujuu mutkattomasti. Muutokset, kuten etävastaanottojen alkaminen ja lääkäreiltä hoitajille siirtyneet tehtävät, on otettu hyvin vastaan. Työyhteisömme on mukautumiskykyinen.”
Lisäksi myös potilaat ovat iso syy viihtymiseen.
“Potilaat ovat kiitollisia saamastaan avusta, onhan hengittäminen meille kaikille tärkeää. Monien potilaiden kanssa on muodostunut pitkäaikainen hoitosuhde. He jopa kysyvät vastaanotolle tullessaan, onko Perttu töissä.”
Monipuolinen ja vastuullinen työ
Keuhkosairauksien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan ajanvarauksella potilaita, joilla on ALS, keuhkofibroosi, hengenahdistusta tai yskää, hengitysvajausta, unenaikaista hengityshäiriötä, astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää tai erilaisia tulehduksellisia keuhkosairauksia. Yksin hommia ei kuitenkaan hoideta, vaan tärkeisiin sidosryhmiin kuuluvat laboratorio, röntgen, apteekki, keskussairaalan muut osastot, terveysasemat, kuntoutussairaalat… Lisäksi keuhkosairauksien poliklinikan hoitajat kouluttavat Siun soten henkilöstöä laitteiden kuten happirikastimien, kaksoispaineventilaattoreiden osalta niin osastoilla, terveysasemilla kuin hoitokodeissakin.
”Toimintamme ydin on, että potilas saa hyvää hoitoa silloin, kun tarvitsee sitä. Haluamme, että potilas lähtee hoidosta hyvällä mielellä pois. Hengittäminen on kuitenkin tärkeä juttu ihan meille jokaiselle. Tarjoamillamme apuvälineillä useat potilaat pärjäävät kotona hengityksen suhteen, kun vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi terveyskeskussairaala tai hoitolaitos.”
Keuhkosairauksien poliklinikalla työntekijät ovat moniosaajia, ja kaikilla hoitajilla on laaja-alainen tehtäväkenttä. Rädyn kuten muidenkin tiimin sairaanhoitajien päivät sisältävät niin kuntoutushoitajan vastaanottotyötä, lääkäri-hoitaja ‑tiimityöskentelyä, ajanvarauksien hoitamista poliklinikalle ja tutkimuksiin, potilasohjausta kuin laitteiden säätöjä ja kotikäyntejä.
“Osaan työtehtäväni hyvin ja pidän niistä. Oppipojaksi muille erikoisaloille en välttämättä enää halua lähteä, vaan olen tyytyväinen siitä, että olen saanut erikoistua nimenomaan keuhkopotilaiden hoitoon. Täällä työympäristö ja työporukka ovat erinomaiset. Pystymme myös kehittämään toimintaamme yhdessä”, Räty kertoo.
“Kolmena päivänä viikossa teen kotikäyntejä ja autan potilaita ympäri maakuntaa. Heidän ei tarvitse matkustaa sairaalaan, vaan me menemme heidän luokseen tekemään esimerkiksi happirikastimien ja BiPAP-laitteiden tarkastukset ja laiteohjaukset. Kahtena muuna päivänä vastaanotamme potilaita poliklinikalla ja teemme osastokonsultaatioita sekä laitteiden etäseurantoja ja laitehuoltoja.”
Keuhkopoliklinikan sairaanhoitajilla on paljon vastuuta, sillä lääkäreitä ei ole aina läsnä, mutta he ovat konsultoitavissa puhelimitse. Hoitajat tekevät itsenäisiä päätöksiä esimerkiksi laitesäädöistä ja hoidon tarpeesta.
“Työ vaatii paljon itseohjautuvuutta, mutta samalla se antaa mahdollisuuden kehittyä ammatillisesti. Osaaminen täytyy olla laaja ja päätöksiä tehdään itsenäisesti. Joskus myös kokeneet lääkärit käyvät kysymässä meiltä hoitajilta neuvoja, mikä kertoo paljon siitä, kuinka arvokasta työmme ja osaamisemme on.”
Vaikka keuhkosairauksien hoito on kriittisen tärkeää ja arvokasta, Joensuussa läsnä olevia keuhkolääkäreitä ei ole riittävästi. Rädyn mielestä syynä saattaa olla erikoisalan vähäinen vetovoima, mutta hän muistuttaa sen merkityksellisyydestä.
“Hengittäminen on meille jokaiselle elintärkeä asia. Meidän työmme on arvokasta, ja se tekee tästä ammatista merkityksellisen. Meille mahtuisi keuhkolääkäreitä työporukkaan ja uskon, että meistä kokeneista hoitajista on heille paljon apua. Meillä hoitajilla on paljon tietoa ja taitoa. Joensuu on hyvä paikka tulla töihin.”
Keuhkosairauksien ylilääkäri Päivi Salonen alleviivaa hoitajien merkityksen lääkäreille: ”Joensuussa hoitajat ovat erinomaisuudessaan spesiaaleja. Sanoisin, että he ovat parasta A+++ ‑ryhmää, mitä lääkäri voi tiimiinsä saada.”
Joensuussa erinomaiset puitteet elämälle
Perttu Räty on syntyperäinen joensuulainen ja asuu perheensä kanssa Utrassa. Hänelle Joensuu on sopivan kokoinen ja monipuolinen paikka asua.
“Täällä on loistavat harrastusmahdollisuudet, varsinkin urheiluun suuntautuneille. Talvella on erinomaiset hiihtopaikat, luonto on lähellä ja kesällä vesistöt tuovat mahdollisuuksia ulkoiluun. Harrastuskustannuksetkin ovat kohtuullisia. Tyttäreni harrastaa cheerleadingia ja toinen pelaa jalkapalloa, jossa olen mukana apuvalmentajana, joten vapaa-aika kuluu pitkälti perheen ja liikunnan parissa.”