Kokeneista hoita­jista on apua lääkä­reille

Perttu Rädylle sairaan­hoi­tajan ura ei ollut nuoruu­dessa itsestään selvä valinta, sillä lähipii­rissä ei ollut hoitajia.

“Äitini ehdotti minulle sairaan­hoi­ta­jao­pintoja, kun en tiennyt mitä tekisin isona. Päätin kokeilla, pääsin varasi­jalta opiske­lemaan, ja sille tielle jäin.”

Keuhko­sai­rauksien polikli­nikan sairaan­hoitaja Perttu Räty on viihtynyt työssään jo 27 vuotta; ensin lähes 20 vuotta keuhko­sai­rauksien osastolla ja sen jälkeen polikli­ni­kalla. Räty listaa pitkän samassa yksikössä tehdyn uran kulma­ki­vistä olevan hyvä työyh­teisö, vaikka ovathan maise­matkin Pohjois-Karjalan keskus­sai­raalan 11. kerrok­sesta uskomat­toman hienot.

“Meillä on tiivis ja huumo­rin­ta­juinen porukka. Vakituisia hoitajia on polikli­ni­kalla vain neljä ja yhteis­työmme sujuu mutkat­to­masti. Muutokset, kuten etävas­taan­ot­tojen alkaminen ja lääkä­reiltä hoita­jille siirtyneet tehtävät, on otettu hyvin vastaan. Työyh­tei­sömme on mukau­tu­mis­ky­kyinen.”

Lisäksi myös potilaat ovat iso syy viihty­miseen.

“Potilaat ovat kiitol­lisia saamastaan avusta, onhan hengit­tä­minen meille kaikille tärkeää. Monien potilaiden kanssa on muodos­tunut pitkä­ai­kainen hoito­suhde. He jopa kysyvät vastaa­no­tolle tullessaan, onko Perttu töissä.”

Monipuo­linen ja vastuul­linen työ

Keuhko­sai­rauksien polikli­ni­kalla tutkitaan ja hoidetaan ajanva­rauk­sella potilaita, joilla on ALS, keuhko­fi­broosi, henge­nah­dis­tusta tai yskää, hengi­tys­va­jausta, unenai­kaista hengi­tys­häi­riötä, astmaa, keuhkoah­tau­ma­tautia, keuhko­syöpää tai erilaisia tuleh­duk­sel­lisia keuhko­sai­rauksia. Yksin hommia ei kuitenkaan hoideta, vaan tärkeisiin sidos­ryhmiin kuuluvat labora­torio, röntgen, apteekki, keskus­sai­raalan muut osastot, terveys­a­semat, kuntou­tus­sai­raalat… Lisäksi keuhko­sai­rauksien polikli­nikan hoitajat koulut­tavat Siun soten henki­löstöä laitteiden kuten happi­ri­kas­timien, kaksois­pai­ne­ven­ti­laat­to­reiden osalta niin osastoilla, terveys­a­se­milla kuin hoito­ko­deis­sakin.

”Toimin­tamme ydin on, että potilas saa hyvää hoitoa silloin, kun tarvitsee sitä. Haluamme, että potilas lähtee hoidosta hyvällä mielellä pois. Hengit­tä­minen on kuitenkin tärkeä juttu ihan meille jokai­selle. Tarjoa­mil­lamme apuvä­li­neillä useat potilaat pärjäävät kotona hengi­tyksen suhteen, kun vaihtoehtona voisi olla esimer­kiksi terveys­kes­kus­sai­raala tai hoito­laitos.”

Keuhko­sai­rauksien polikli­ni­kalla työnte­kijät ovat monio­saajia, ja kaikilla hoita­jilla on laaja-alainen tehtä­vä­kenttä. Rädyn kuten muidenkin tiimin sairaan­hoi­tajien päivät sisäl­tävät niin kuntou­tus­hoi­tajan vastaan­ot­to­työtä, lääkäri-hoitaja ‑tiimi­työs­ken­telyä, ajanva­rauksien hoita­mista polikli­ni­kalle ja tutki­muksiin, potila­soh­jausta kuin laitteiden säätöjä ja kotikäyntejä.

“Osaan työteh­täväni hyvin ja pidän niistä. Oppipo­jaksi muille erikois­aloille en välttä­mättä enää halua lähteä, vaan olen tyyty­väinen siitä, että olen saanut erikoistua nimenomaan keuhko­po­ti­laiden hoitoon. Täällä työym­pä­ristö ja työpo­rukka ovat erinomaiset. Pystymme myös kehit­tämään toimin­taamme yhdessä”, Räty kertoo.

“Kolmena päivänä viikossa teen kotikäyntejä ja autan potilaita ympäri maakuntaa. Heidän ei tarvitse matkustaa sairaalaan, vaan me menemme heidän luokseen tekemään esimer­kiksi happi­ri­kas­timien ja BiPAP-laitteiden tarkas­tukset ja laiteoh­jaukset. Kahtena muuna päivänä vastaa­no­tamme potilaita polikli­ni­kalla ja teemme osasto­kon­sul­taa­tioita sekä laitteiden etäseu­rantoja ja laite­huoltoja.”

Keuhko­po­likli­nikan sairaan­hoi­ta­jilla on paljon vastuuta, sillä lääkä­reitä ei ole aina läsnä, mutta he ovat konsul­toi­ta­vissa puheli­mitse. Hoitajat tekevät itsenäisiä päätöksiä esimer­kiksi laite­sää­döistä ja hoidon tarpeesta.

“Työ vaatii paljon itseoh­jau­tu­vuutta, mutta samalla se antaa mahdol­li­suuden kehittyä ammatil­li­sesti. Osaaminen täytyy olla laaja ja päätöksiä tehdään itsenäi­sesti. Joskus myös kokeneet lääkärit käyvät kysymässä meiltä hoita­jilta neuvoja, mikä kertoo paljon siitä, kuinka arvokasta työmme ja osaami­semme on.”

Vaikka keuhko­sai­rauksien hoito on kriit­tisen tärkeää ja arvokasta, Joensuussa läsnä olevia keuhko­lää­kä­reitä ei ole riittä­västi. Rädyn mielestä syynä saattaa olla erikoi­salan vähäinen vetovoima, mutta hän muistuttaa sen merki­tyk­sel­li­syy­destä.

“Hengit­tä­minen on meille jokai­selle elintärkeä asia. Meidän työmme on arvokasta, ja se tekee tästä ammatista merki­tyk­sel­lisen. Meille mahtuisi keuhko­lää­kä­reitä työpo­rukkaan ja uskon, että meistä kokeneista hoita­jista on heille paljon apua. Meillä hoita­jilla on paljon tietoa ja taitoa. Joensuu on hyvä paikka tulla töihin.”

Keuhko­sai­rauksien ylilääkäri Päivi Salonen alleviivaa hoitajien merki­tyksen lääkä­reille: ”Joensuussa hoitajat ovat erinomai­suu­dessaan spesi­aaleja. Sanoisin, että he ovat parasta A+++ ‑ryhmää, mitä lääkäri voi tiimiinsä saada.”

Joensuussa erinomaiset puitteet elämälle

Perttu Räty on synty­pe­räinen joensuu­lainen ja asuu perheensä kanssa Utrassa. Hänelle Joensuu on sopivan kokoinen ja monipuo­linen paikka asua.

“Täällä on loistavat harras­tus­mah­dol­li­suudet, varsinkin urheiluun suuntau­tu­neille. Talvella on erinomaiset hiihto­paikat, luonto on lähellä ja kesällä vesistöt tuovat mahdol­li­suuksia ulkoiluun. Harras­tus­kus­tan­nuk­setkin ovat kohtuul­lisia. Tyttäreni harrastaa cheer­lea­dingia ja toinen pelaa jalka­palloa, jossa olen mukana apuval­men­tajana, joten vapaa-aika kuluu pitkälti perheen ja liikunnan parissa.”