“Me olemme kaikki ihmisiä” – Johtamisen inhimillinen ote
Sydänkeskuksen osastonhoitaja Piia Laakkonen on yksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten hakijakokemuskyselyn kärkikolmikkoon sijoittuneista esihenkilöistä. Jutussa pureudumme siihen, millaisia ovat hänen ajatuksensa inhimillisestä johtamisesta sekä urakehityksen mahdollisuuksista hoitotyössä.
Piia Laakkosen johtamisfilosofia nojaa vahvasti aitouteen ja ihmisläheisyyteen. Hänen mukaansa esihenkilötyössä ei tarvitse yrittää olla virkamiesmäinen tai etäinen.
“Minusta ei saa virkamiesmäistä pönöttäjää, vaikka kuinka yrittäisi. Olen aina halunnut antaa persoonani näkyä työssäni, myös esihenkilönä. Se on tärkeää, sillä me kaikki olemme ihmisiä.”
Laakkosen mukaan hyvä vuorovaikutus perustuu siihen, että puhuu selkeästi ja ymmärrettävästi – ei kylmällä virkamieskielellä.
“Käytän kirjakieltä vain silloin, kun haluan painottaa jotain asiaa. Muuten pyrin puhumaan ymmärrettävästi ja omalla murteellani. Se luo rennompaa tunnelmaa, mikä on tärkeää esimerkiksi työhaastatteluissa.”
Mahdollisuudet tekevät työstä innostavaa
Piia Laakkosen oma urapolku Sydänkeskuksessa on esimerkki siitä, kuinka hoitotyössä voi edetä ja kehittyä. Hän aloitti sairaanhoitajana vuonna 2006 ja vakinaistettiin sijaisuuksien jälkeen. Työura on kuitenkin edennyt kaikki vuodet Sydänkeskuksessa.
”Aloin erikoistumaan ensin tahdistintoimenpiteisiin eli olin mukana tahdistinasennuksissa. Opettelin erikoislääkärimme ehdotuksesta yksijohtoisten tahdistinkoneiden tarkastuksien tekemisen ja sen kautta ryhdyin pitämään itsenäisiä vastaanottoja poliklinikalla.”
Tämän jälkeen Piia ryhtyi osastonhoitajan pyynnöstä tekemään myös työvuorolistoja toisen sairaanhoitajakollegan kanssa.
”Vuoden päästä osastonhoitaja kysyi, että rupeanko tekemään apulaisosastonhoitajan viransijaisuutta. Suostuin ja tein apulaisosastonhoitajan sekä tahdistinhoitajan töitä samanaikaisesti. Vakituinen apulaisosastonhoitajan virka tuli hakuun vuonna 2019 ja sain sen. Olen myös tehnyt osastonhoitajan viransijaisuutta viime aikoina. Se vie niin paljon aikaa, että olen joutunut luopumaan tahdistinhoitajan tehtävistä hetkellisesti, se harmittaa hieman. Mutta pääsen palaamaan takaisin apulaisosastonhoitajan virkaani maaliskuussa 2025 ja samalla tekemään tahdistinhoitajan työtä, mistä nautin suuresti.”
Vaikka Sydänkeskus toimii vain yhden lääketieteen erikoisalan parissa, monipuolisia tehtäviä riittää. Piian urapolku on oivallinen esimerkki erilaisista mahdollisuuksista jopa yhden yksikön sisällä, saatikka sitten suuressa organisaatiossa. Siun sote on maakunnan suurin työnantaja.
“Meillä on monipuoliset mahdollisuudet. Täällä ei isketä kaikkia samaan sairaanhoitajamuottiin, vaan jokainen voi edetä omien mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti. Se motivoi ja vähentää poissaoloja.”
Johtaminen on kuin valmentamista
Esihenkilötyö on vaativaa. Onneksi suuressa organisaatiossa kaikkea ei tarvitse tietää itse, vaan asiantuntemusta löytyy, olipa kyse työsopimuksista, vakuutuksista, lakiasioista tai rekrytoinneista.
“Kun aloitin esihenkilötyön, sanoin suoraan, että tarvitsen apua ja neuvoja. Olen aina saanut tukea ylihoitajalta. Lisäksi tukipalvelut ovat aina apuna kuten esimerkiksi rekrytointiyksikkö, HR ja sijaispalvelut. Yhteistyö organisaatiossa on ratkaisevaa, sillä ilman sitä emme täällä yksiköissä ehtisi kaikkeen.”
Piia Laakkonen vertaa esihenkilötyötään urheiluvalmentamiseen. Hän on valmentanut salibandyn parissa ja hyödyntää samoja periaatteita työelämässä.
“Joukkue ei ole vahvempi kuin sen heikoin lenkki. Esihenkilön tehtävä on tunnistaa työntekijöiden vahvuudet ja kehittää niiden pohjalta koko yksikön toimintaa. Kun työntekijät saavat tehdä, mitä rakastavat, he ovat motivoituneempia ja poissaoloja on vähemmän.”
Laakkonen kannustaa kaikkia esihenkilöitä avoimuuteen ja inhimillisyyteen. Hänen mukaansa onnistuminen lähtee siitä, että ollaan aidosti samalla tasolla työntekijöiden ja työnhakijoiden kanssa.
“Kun pystymme kohtaamaan ihmiset aidosti ja tarjoamaan mahdollisuuksia kehittyä, se näkyy myös yksikön tuloksissa.”