Siun soten ja Sydän­liiton yhteis­tiedote: Digitaa­linen sydän­kun­toutus saapui Pohjois-Karjalaan – uudet sepel­val­ti­mo­tau­ti­po­tilaat heti mukaan

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue — Siun Sote on käynnis­tänyt pilotin, jossa sepel­val­ti­mo­tau­ti­diag­noosin saavat henkilöt ohjataan Sydän­liiton kehit­tämän Tulppa-verkko­val­men­nuksen eli digitaa­lisen sydän­kun­tou­tuksen pariin. Kuntou­tusta testataan osana Siun Soten sepel­val­ti­mo­tau­ti­po­tilaan digitaa­lista hoito­polkua vuoden 2025 ajan. Ohjaukset kuntou­tukseen tehdään helmikuun ja toukokuun välillä ja varsi­naiset kuntou­tus­jaksot ajoit­tuvat maalis­kuusta joulu­kuuhun.

Pohjois-Karjala kolmas digitaa­lista sydän­kun­tou­tusta tarjoava hyvin­voin­tialue

Sydän­liiton kehit­tämää digitaa­lista sydän­kun­tou­tusta tarjotaan tällä hetkellä vain Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon hyvin­voin­tia­lueilla. Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue Siun Sote on siis pilotillaan kolmas hyvin­voin­tialue, joka mahdol­listaa sepel­val­ti­mo­tau­ti­po­ti­lailleen digitaa­lisen sydän­kun­tou­tuksen.

”Digitaa­li­sella sepel­val­ti­mo­taudin valmen­nuk­sella on entistä keskei­sempi rooli samalla, kun perus­ter­vey­den­huollon niukat resurssit aiheut­tavat suuren haasteen sydän­po­ti­laiden ennus­tetta paran­ta­valle sekun­daa­ripre­ven­tiolle. Riski­te­ki­jöiden tehokas hoito on tutki­tusti kustan­nus­vai­kut­tavaa ja tarjoaa suuren säästö­po­ten­ti­aalin sen lisäksi, että se parantaa potilaiden elämän­laatua sekä estää uusia tapah­tumia ja sydän­kuo­lemia”, kertoo sydän­kes­kuksen ylilääkäri ja kardio­logian professori Tuomas Rissanen.

Alueel­linen sairas­tavuus jo vuosi­kym­meniä Suomen suurinta

THL:n tuoreen (1/2025) raportin mukaan terveyden alue-erot ovat pysyneet vuosi­kym­meniä saman­laisena: Länsi- ja Etelä-Suomessa väestö on terveempää kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pohjois-Karjala kantaa Pohjois-Savon kanssa kysee­na­laista kunniaa sairaimpien suoma­laisten alueina.

”Valitet­ta­vasti Pohjois-Karja­lalla on pitkät perinteet sydän­sai­rauksien kohdalla. Tämänkin takia on tärkeää, että sepel­val­ti­mo­tau­ti­po­ti­laiden hoito ja kuntou­tus­mah­dol­li­suudet pidetään meillä korkealla tasolla. Pohjois-Karja­lassa pitkät välimatkat luovat omat haasteensa esimer­kiksi kuntou­tuk­selle, joten on hienoa, että olemme saaneet digitaa­lisia ratkaisuja täyden­tämään palveluja. Kansain­vä­liset ja kansal­liset suosi­tukset puhuvat sydän­kun­tou­tuksen puolesta.”, kertoo Sydän­liitto Pohjois-Karjalan toimin­nan­johtaja Annika Immonen. 

Sydän­kun­toutus antaa voima­varoja omahoidon toteu­tu­mi­selle

Sairas­tu­minen sepel­val­ti­mo­tautiin pysäyttää. Kuntou­tu­minen on elämän uudel­leen­ra­ken­ta­mista sairauden kanssa. Tuen saaminen on jokai­selle sairas­tu­neelle tärkeää, vaikka tuen tarpeet ovat yksilöl­lisiä. Tuella voidaan vahvistaa muiden muassa tärkeän omahoidon toteu­tu­minen. Digitaa­lisen sydän­kun­tou­tuksen etuna on saavu­tet­tavuus ja riippu­mat­tomuus asuin­pai­kasta sekä sujuvuus arjen ja kuntou­tuksen yhdis­tä­mi­sessä.

”Tavoit­tee­namme on antaa monipuo­lista tietoa sydän­kun­tou­tu­jille, tukea omahoitoa ja tarjota ryhmän vertais­tukea kuntou­tujan omalla valmen­nus­po­lulla. On ollut ilo huomata, miten terveys­a­se­milta on lähdetty innolla pilottiin mukaan ja oppimaan uutta. Yhteistyö erikois­sai­raan­hoidon ja perus­ter­vey­den­huollon välillä sydän­kun­tou­tuksen kehit­tä­mi­seksi todella toimii.”, kertoo sydän­kun­tou­tuksen ohjaaja Emma Eskelinen. 

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen Siun Soten digitaa­lisen sydän­kun­tou­tuksen pilottia on ollut osara­hoit­ta­massa Novo Nordisk.