Kotisai­raa­lasta saatu erinomaisia kokemuksia

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eella – Siun sotessa on saatu erinomaisia kokemuksia kotisai­raa­la­toi­minnan laajen­ta­mi­sesta maakuntaan. Maakunnan kotisai­raa­la­hoito toteu­tetaan yhteis­työssä pallia­tii­visen keskuksen, kuntou­tus­sai­raa­loiden, kotihoidon, asumis­pal­ve­lujen ja ensihoidon kanssa

Kotisai­raa­la­toi­min­nassa potilas saa sairaa­la­ta­soista hoitoa omassa kodissaan. Palvelua voidaan antaa myös esimer­kiksi ikään­tyneen kotiin asumi­syk­si­kössä tai vammais­pal­ve­lujen asiak­kaalle asumi­syk­sikköön. Kotiin annet­ta­valla sairaa­la­ta­soi­sella hoidolla voidaan korvata kokonaan tai lyhentää potilaan sairaa­la­hoi­to­jaksoa.

Kotisai­raala on toiminut jo vuodesta 2008 Joensuun kanta­kau­pungin alueella. Hyvin toimivaa palvelua on haluttu toteuttaa myös laajem­malla alueella maakun­nassa. Koko maakunnan kattava kotisai­raa­la­ver­kosto on myös valta­kun­nal­linen, sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön pallia­tii­visen hoidon laatu­kri­tee­reihin liittyvä tavoite.

Kotisai­raa­la­toi­mintaa laajen­nettiin vuoden 2024 aikana Pohjois-Karjalan etelä- ja pohjoi­sosiin, kun toiminta käynnistyi Kiteellä, Tohma­jär­vellä, Rääkky­lässä, Juuassa, Lieksassa ja Nurmek­sessa. Parhaillaan toimintaa ollaan käynnis­tä­mässä Outokum­mussa, Polvi­jär­vellä, Liperissä ja Heinä­ve­dellä.

Kotisai­raala parantaa potilaiden yhden­ver­tai­suutta

Kotisai­raalan laaje­ne­minen maakuntaan on saanut potilailta erittäin hyvää palau­tetta. Toiminta on paran­tanut potilaiden yhden­ver­tai­suutta, kun sairaa­la­ta­soista hoitoa on voitu tarjota potilaiden kotiin myös Joensuun kanta­kau­pungin ja lähia­lueiden ulkopuo­lella.

Potilaat ovat useasti todenneet, miten ihanaa on, kun hoidon saa omaan kotiin eikä tarvitse lähteä sairaalaan. He ovat olleet myös hämmäs­ty­neitä siitä, että kotiin voidaan antaa saman tyyppistä hoitoa kuin sairaa­lassa annet­taisiin, kotisai­raalan sairaan­hoitaja Anu Simonen kertoo.

Maakun­nal­linen kotisai­raala on paran­tanut myös pallia­tii­visen hoidon yhden­ver­tai­suutta. Kotihoito on toteut­tanut kotisaat­to­hoitoa aiemminkin, mutta kotisai­raala mahdol­listaa entistä vaati­vamman pallia­tii­visen hoidon toteut­ta­misen, maakunnan kotisai­raalan asian­tun­ti­ja­hoitaja Anniina Ryynänen kertoo.

Kotisai­raalan potilaat ovat eri ikäisiä ja hoidon syyt voivat vaihdella. Pääasiassa kotisai­raalan potilaat ovat infek­tio­po­ti­laita tai pallia­tii­vi­sessa hoidossa olevia potilaita.

Kotisai­raa­lassa voidaan hoitaa vakavia, suonen­si­säistä antibioot­ti­hoitoa vaativia infek­tioita, kuten keuhko­kuu­meita tai ihotu­leh­duksia kotona. Tämä on usein potilaalle mieluinen ratkaisu ja samalla se vapauttaa osasto­paikkoja niille, joiden hoito ei onnistu kotona, pallia­tii­visen keskuksen ylilääkäri Leena Surakka kertoo.

Kotisai­raa­la­pal­velun avulla voidaan myös toteuttaa paran­tu­mat­to­masti sairaalle vaativaa oirehoitoa kotona ja vähentää potilaiden epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista ajautu­mista päivys­tykseen. Kotona, tutussa ympäris­tössä, läheisten kanssa vietetyn ajan merkitys korostuu elämän loppu­vaiheen lähes­tyessä, Surakka sanoo.

Kotisai­raa­lassa potilaan tulee olla niin sanotusti kotikun­toinen eli hänen tulee selviytyä arjen askareista itsenäi­sesti tai läheisen avustamana. Jatkuvaa seurantaa tarvit­sevia potilaita kotisai­raalaan ei voi ottaa, koska jatkuvaa hoitajan läsnäoloa kotiin ei voida järjestää. Myöskään sekavuu­desta kärsiviä tai runsaasti päihteitä käyttäviä kotisai­raala ei voi hoitaa turval­li­suus­syistä.

Kotisai­raalan potilaaksi tullaan aina lääkärin lähet­teellä. Lääkäri arvioi kotisai­raalan toimi­vuuden yksilöl­li­sesti jokaisen potilaan kohdalla. Arvioin­nissa huomioidaan myös potilaan toive ja esimer­kiksi saatto­hoi­dossa olevien potilaiden läheisten voima­varat, Simonen kertoo.

Tiivistä yhteis­työtä yli ammatti- ja aluera­jojen

Kotisai­raa­la­toi­minnan laajen­ta­misen koko maakuntaan on mahdol­lis­tanut tiivis ja joustava yhteistyö eri Siun soten ammat­ti­laisten kesken.

Tiiviillä yhteis­työllä saamme hyödyn­nettyä jokaisen vahvuudet. Maakunnan kotisai­raa­layk­si­köissä on huomioitu kunkin alueen vahvuudet ja kehitetty toimintaa niistä lähtien. Lisäksi maakunnan yksiköissä voidaan hyödyntää pallia­tii­visen keskuksen erityis­osaa­mista. Esimer­kiksi pallia­tii­visen keskuksen perhe­te­ra­peutti toimii koko maakunnan alueella ja tukee potilaiden puoli­soita ja lapsia, Ryynänen sanoo.

Yhteis­työtä tehdään laajasti myös fysio­te­ra­peuttien, asumi­syk­si­köiden ja kuntou­tus­sai­raa­loiden kanssa. Moniam­ma­til­linen yhteistyö on toiminnan vahvuus. Maakun­nal­lista kotisai­raa­la­toi­mintaa koordi­noidaan keski­te­tysti, jotta pystymme kehit­tämään toimintaa entistä potilas­läh­töi­sem­mäksi ja yhden­ver­tai­sem­maksi, Ryynänen kertoo.

Resursseja pyritään käyttämään jousta­vasti, jotta vältetään turhaa päällek­käi­syyttä ja mahdol­lis­tetaan sujuva työskentely. Maakun­nal­liset kotisai­raalat ovat osa alueiden kotihoitoa. Kotisai­raa­la­hoidon toteuttaa kotihoidon sairaan­hoitaja, mutta jos potilas asuu esimer­kiksi ikään­ty­neiden asumi­syk­si­kössä, voi kotisai­raa­la­hoidon antaa asumi­syk­sikön sairaan­hoitaja.

Kotihoidon työ on aiemminkin ollut monipuo­lista ja vaihte­levaa, kodeissa on hoidettu hyvinkin sairaita asiak­kaita. Kotisai­raalan myötä kotihoidon sairaan­hoi­tajien osaaminen on kasvanut entisestään ja kotisai­raala on tuonut työhön uuden­laista sisältöä. Kotihoi­dossa koemme arvok­kaana, että voimme olla toteut­ta­massa sairaa­la­ta­soista hoitoa kotona, kotihoidon palve­lu­pääl­likkö Minna Penttinen kertoo.

Joissain tapauk­sissa myös pelas­tus­lai­toksen ensihoito voi tukea kotisai­raalan toimintaa. Hoito räätä­löidään potilas­koh­tai­sesti, esimer­kiksi aamulla potilaan luona voi käydä kotihoidon sairaan­hoitaja ja illalla pelas­tus­lai­toksen ensihoitaja.

Ensihoito tukee kotisai­raalan saatto­hoi­dossa olevien potilaiden hoitoa saatto­hoi­to­pro­to­kollan mukai­sesti. Ensihoi­dolla on mahdol­lisuus tehdä kotisai­raalan tukikäyntejä ja lääkitä potilasta kotisai­raalan lääkärin antamien ohjeiden mukai­sesti, kertoo Ryynänen.

Lääkä­ri­pal­velut maakunnan kotisai­raalaan toteu­tetaan pallia­tii­vi­sesta keskuk­sesta. Sairaan­hoi­tajien ja lääkärien tiivis yhteistyö hoidossa on erittäin tärkeää.

Lääkärit tapaavat potilaita terveys­a­se­milla poliklii­ni­sesti. Pallia­tii­visen keskuksen poliklii­ninen toiminta on jalkau­tunut maakuntaan alusta lähtien, mutta maakun­nassa työsken­te­levien lääkä­reiden avulla poliklii­nista toimintaa on pystytty selvästi lisäämään. Jos potilaan voima­varat eivät riitä kodin ulkopuo­lella liikku­miseen, voivat lääkärit tehdä myös kotikäyntejä. Toisinaan lääkä­ri­kon­takti toteu­tetaan etäyh­tey­dellä. Tällöinkin on usein sairaan­hoitaja potilaan kotona ja lääkäri terveys­a­se­malla, Surakka toteaa.

Moniam­ma­til­linen yhteistyö on toiminnan vahvuus.