Tekno­logia ja digi­taa­li­suus vahvasti mukana ikään­ty­neiden palve­luissa

Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tialue – Siun soten ikään­ty­neiden palve­luissa hyödyn­ne­tään aktii­vis­testi erilaisia tekno­lo­gisia ja digi­taa­lisia ratkai­suja. Esimer­kiksi lääkean­nos­te­lu­ro­bot­teja oli käytössä syyskuun alussa kaikkiaan 465 Siun soten koti­hoidon asiak­kaalla.

Vuonna 2022 lääkean­nos­te­lu­ro­bot­tien kautta annettiin kaikkiaan yli 400 000 lääkean­nosta. Määrä lisääntyi edel­lis­vuo­desta reilulla 36 000 annok­sella. Siun sote oli yksi ensim­mäi­sistä alueista, joka otti lääkean­nos­te­lu­ro­botit käyt­töönsä. 

Lääkean­nos­te­lu­ro­bot­tien lisäksi erilaista tekno­lo­giaa on hyödyn­netty koko Siun soten olemas­saolon ajan ikään­ty­neiden turva­pal­ve­luissa. 

− Usein ensim­mäinen tekno­lo­ginen ratkaisu ikään­ty­neellä on turva­pu­helin. Toimin­ta­kyvyn tai tervey­den­tilan heiken­ty­misen myötä käyttöön voi tulla sitten muita ratkai­suja, kuten turva­lait­teita, lääkean­nos­te­lija tai kuva­pu­helin, palve­lusuun­nit­te­lija Jaana Nykänen arjen tuki­pal­ve­luista kertoo. 

Turva­pu­he­limia on käytössä Siun soten alueella noin 2 900 asiak­kaalla. Pois­tu­mis­val­vontaa eli laitetta, joka antaa häly­tyksen kotoa pois­tut­taessa esim. yöaikaan, käyttää tällä hetkellä noin 130 muis­ti­sai­rasta henkilöä. Monella ikään­ty­neillä on käytös­sään myös palo­va­roit­timia, häkä­hä­lyt­timiä ja liesi­vah­teja, joiden häly­tykset lähtevät auto­maat­ti­sesti Siun soten turva­pu­he­lin­kes­kuk­seen. 

− Lisäksi käytössä olevat paikan­net­tavat turva­kellot on koettu toimi­viksi. Turva­kello turvaa ulkona liik­ku­mista, kun asiakas voi tehdä häly­tyksen esimer­kiksi lenkillä ollessaan, jos vaikka kaatuu tai ei löydä kotiin. Asiakkaan tekemä hälytys menee turva­pu­he­lin­kes­kuksen kautta asiakkaan autta­jaksi nimetylle lähei­selle. Läheinen voi sitten katsoa kellon käyttäjän sijainnin ja mennä paikalle. Kelloon on myös mahdol­lista asettaa virtu­aa­linen liik­ku­mi­salue. Jos kellon käyttäjä menee alueelta ulos, syntyy siitä auto­maat­tinen hälytys, Nykänen sanoo.

Tuvapuhelin ikäihmisen ranteessa

Etähoi­vassa aikaa ei kulu matkus­ta­mi­seen

Tekno­lo­giaa hyödyn­ne­tään ikäih­misten koti­hoi­dossa myös etähoi­vassa. Etähoiva tarkoittaa sitä, että osa asiakkaan koti­hoidon käyn­neistä toteu­te­taan etänä kuva ja ääniyh­teyden väli­tyk­sellä. 

Koti­hoidon etähoiva on keski­tetty Siun sotessa Etähoiva Santraan, jossa työs­ken­telee 20 hoitajaa. Syyskuun alussa asiak­kaita oli kaikkiaan 163 eri puolilla maakuntaa. Tällä hetkellä kuukausit­tain etänä toteu­te­taan noin 7300 koti­hoidon käyntiä, eli liki 90 000 käyntiä vuodessa. Pitkien väli­mat­kojen maakun­nassa etähoiva helpottaa palve­lujen järjes­tä­mistä. 

− Etäyh­tey­dellä voidaan helposti ja nopeasti suorittaa koti­hoidon käynti ilman, että työn­te­kijä käyttää aikaa matkus­ta­mi­seen asiakkaan kotiin. Etähoi­vassa työs­ken­te­levät koti­hoidon työn­te­kijät pereh­dy­te­tään asiakkaan ohjaa­mi­seen ja itse­näisen toiminnan tuke­mi­seen, palve­lu­pääl­likkö Anne-Marie Andersson kertoo.

Etäyhteys taipuu myös kuntou­tuk­seen ja vapaa-ajan­viet­toon

Siun sotessa video­yh­teyttä hyödyn­ne­tään myös ikään­ty­neiden kuntou­tuk­seen. Video­yh­teyden kautta onnis­tuvat niin yksilö- kuin ryhmä­kun­toutus.

− Siun sote on tietääk­semme ensim­mäinen hyvin­voin­tialue, joka on alkanut hyödyntää video­yh­tey­del­lisiä lääkean­nos­te­lu­ro­bot­teja kuntou­tuk­sessa. Fysio- ja toimin­ta­te­ra­peut­timme tekevät tällä hetkellä yksi­lö­kun­tou­tusta koti­hoidon kuva­pu­he­li­na­siak­kaille. Myös ryhmä­toi­minta on käyn­nis­tynyt, Nykänen sanoo. 

Tekno­logia mahdol­listaa myös yhdes­sä­olon ja harras­ta­misen väli­mat­koista riip­pu­matta. Tule­vai­suuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille ‑hank­keessa kokeil­tiin esimer­kiksi luku­piirin toteut­ta­mista kuva­pu­he­li­mella.

− Viiden asiakkaan ryhmä kokoontui kerran viikossa keskus­te­le­maan luetuista kirjoista tai lehdistä. Kuva­pu­he­limen väli­tyk­sellä katsot­tiin myös kirjal­li­suu­teen liittyviä videoita. Asiakkaat pitivät luku­pii­ristä ja meille ammat­ti­lai­sille se antoi uusia näkö­kulmia etäpal­ve­lujen mahdol­li­suuk­siin ja kehit­tä­mi­seen, iloitsee Nykänen.  

Puhelinta pidetään kädessä, pöydällä näkyy tablet-laite

Tekno­lo­giaan suhtau­du­taan pääsään­töi­sesti posi­tii­vi­sesti

Tekno­lo­gian ja digi­taa­listen palve­lujen käyttöön liittyy monen­laisia asenteita ja tunteita. Ikään­ty­neiden palve­luissa asen­teissa on näkynyt muutosta vuosien varrella.

− Kun tietoa on nyt saata­villa aiempaa enemmän, niin myös asenteet ovat muut­tu­neet. Pääsään­töi­sesti ikään­ty­neet suhtau­tuvat tekno­lo­giaan myön­tei­sesti, Nykänen pohtii.

Kaikki ikään­ty­neiden palvelut perus­tuvat asiakkaan palve­lu­tar­peen arvioin­tiin, niin myös tekno­lo­giset ratkaisut. Palve­lu­tar­peen arvioinnin yhtey­dessä ammat­ti­lainen arvioi mitä hyötyä palvelu asiak­kaalle toisi ja onko asiakkaan mahdol­li­suuksia ja haluk­kuutta käyttää tekno­lo­gisia tai digi­taa­lisia ratkai­suja osana hoitoaan.

− Se, että sopiiko jokin tekno­lo­ginen ratkaisu asiak­kaalle, riippuu täysin asiak­kaasta. Meillä on asiak­kaita, jotka eivät halua vaikkapa koti­hoidon käyntiä, mutta ovat valmiita ottamaan palvelun kuva­pu­he­limen väli­tyk­sellä. Silloin tekno­lo­gialla tuetaan kotona asumista ja saadaan, vaikka lääke­hoito toteu­tu­maan ajallaan. Tämä mahdol­listaa sen, että asiakas voi asua pidempään kotona kevyillä palve­luilla, Nykänen toteaa.

 

Lisää aiheesta:

”Näitä laitteita pitää vain rohkeasti räplätä” – Kitee­läinen Kari Parkkonen kannustaa tutus­tu­maan rohkeasti tekno­lo­giaan